|
|
|
Puuttuuko tunnukset?
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset
FYSI ry
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
P. 09-477 2344
F. 09-477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
Ajo-ohje
Finlands Fysioterapi- och Rehabilitationsföretagare
FYSI rf
Klubbekrigarvägen 5 B
00400 Helsingfors
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
FYSI - Association of Private Physiotherapy and Rehabilitation Clinics
in Finland
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
|
|
|
FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen
ammatti- ja asiakaslehti
o Lue uusin FYSI-lehti nettilehtenä
o Lue uusin FYSI-lehti pdf-muotoisena
o FYSI-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2012
o Seuraava FYSI-lehti 3/2012 ilmestyy 27.09.2012
o Aineistot 07.09.2012 mennessä
o Katso mediakortti 2012 (pdf)
o Voit ilmoittaa OSOITTEENMUUTOKSESTA tällä lomakkeella
o Osallistu LUKIJAKILPAILUUN tällä lomakkeella
o Nettilehden lukuohjeet
o Klikkaa haluamaasi numeroon:
2/2003
Valtiovallan toimia tarvitaan:
Pk-yritykset tasa-arvoisiksi isojen kanssa työterveyshuollossa
Kysymys fysioterapiahoidon vaikuttavuudesta kohoaa esiin aika ajoin, ennen kaikkea silloin, kun päättäjät miettivät, minne
varoja terveydenhoidossa ohjataan. Päivittäisessä työssä vaikuttavuutta ei tarvitse kysellä, sillä ihmiset äänestävät jaloillaan.
- Asiakkaat maksavat itse fysioterapiasta vähintään 70 % . On selvää, etteivät he tulisi hoitoon, jos sillä ei olisi vaikutusta.
Samoin on laita työnantajien ja vakuutusyhtiöiden: fysioterapeuttisen kuntoutuksen vaikutukset on todennettu moneen kertaan
eri tahojen tekemissä tutkimuksissa, toteaa Suomen Fysioterapiayrittäjät FYSI ry:n puheenjohtaja, fysioterapiayrittäjä Jarkko
Hassinen Hyvinkään Hyvä Kunto Oy:stä..
- Olemme toteuttaneet omassakin yrityksessämme tutkimuksen, jossa seurasimme kahtakymmentä VR:n työntekijää. Tutkimusryhmään
valikoitiin työntekijöitä, joilla oli pahoja selkä- ja niskaongelmia. Heidän keskimääräiset sairauspoissaolonsa olivat olleet
tutkimusta edeltävänä vuonna keskimäärin 24,3 päivää.
- Kuntoutimme ryhmäläiset fysioterapialla ja seurasimme tilannetta liukuvasti seuraavat kaksi vuotta. Sairauspoissaolot
olivat pudonneet keskimäärin 2,3 päivään. Työnantaja oli tyytyväinen, samoin työntekijät, kun eivät olleet enää kipeitä,
vaan pystyivät olemaan töissä, Hassinen kertoo ja lisää, että aivan samansuuntaiset tulokset saatiin mm. Finnairilla tehdyssä,
julkaisunkin muotoon toimitetussa tutkimuksessa.
Työterveyshuollossa ei kuntoutuksen vaikutuksia tarvitsekaan enää perustella: vaikutukset ovat tiedossa ja käyneet selville
monista tutkimuksista. Suomessakin on toteutettu prospektiivisia, randomisoituja tutkimuksia, joita on myös referoitu
arvovaltaisissa julkaisuissa maailmalla. - Selkeästi on myös osoitettavissa, että niissä yrityksissä, joissa tyky-toimintaa
harjoitetaan ja joissa fysioterapia on mukana yrityksen työterveyshuollossa, työntekijät voivat paremmin.
Yksinyrittäjien ja pk-yritysten tilanne huolettaa
Jarkko Hassista huolettaa kuitenkin pk-yritysten tilanne. - Pk-yritysten työntekijät ja yrittäjät olisi saatava samalla
tavalla työterveyshuollon ja tyky-toiminnan piiriin kuin isojen yritysten johto ja työntekijät. Asia on valtiovallan käsissä,
sillä nykyiset säännökset kohtelevat pk-yrityksiä ja yksinyrittäjiä epätasa-arvoisesti.
Hassinen toivookin uuden hallituksen ottavan yksinyrittäjien ja pk-yritysten työterveysasian korjaamisen ohjelmaansa.
- Nyt saatiin jo oikeansuuntainen päänavaus, verottajan ennakkopäätös, joka sallii pienyrittäjän vähentää
työterveydenhoitokulujaan verotuksessa - vielä viime vuonna läheskään kaikkien paikkakuntien verottajat eivät tätä hyväksyneet.
- Nyt olisi tärkeää tehdä yrittäjä itse työterveysasioissa tasa-arvoiseksi työntekijöidensä kanssa. Näin siksi, että
kaikkien tyky-tutkimusten tulokset korostavat johdon sitoutumista. Yrittäjän on kuitenkin vaikea motivoitua ja sitoutua
tyky-toimintaan, jos hän itse ei saa osallistua siihen samalta viivalta työntekijöidensä kanssa.
- Myös työterveyshuollon säännöksiä olisi yksinkertaistettava. Nyt ne ovat niin vaikeita, ettei pieni yritys ja usein
12-tuntisia työpäiviä tekevä yrittäjä pysy niissä mukana.
Pienillä yhtä suuri tarve
Jarkko Hassinen näkee asiassa kilpailunkin kannalta arveluttavia piirteitä: pk-yritys ei voi käytännössä tarjota
henkilöstölleen samoja yhteiskunnan tukemia etuja kuin iso yritys. - Nokian Ollila saa käydä työterveyshuollossa ja
osallistua tyky-toimintaan, mutta 20 hengen yrityksen toimitusjohtaja, joka omistaa enemmistön osakkeista, ei saa.
Tai saa mennä, mutta yhteiskunta ei tue hänen käyntejään samalla tavalla kuin Ollilan tai muiden suurten yritysten
johtajien käyntejä. Pienen yrityksen johtajan ja henkilöstön tyky-toimintaa katsotaan helposti verotuksellisestikin
huomattavasti ankarammalla tavalla kuin suuren yrityksen, Hassinen toteaa.
Pienissä yrityksissä sairastavuus on kuitenkin samaa luokkaa kuin suuremmissakin, vaikka kynnys jäädä sairaslomalle
saattaa olla korkeampi. - Työterveyshuollon tarve on pk-yrityksessä käytännössä vielä suurempi kuin isommissa organisaatioissa.
Jos pienessä 10 hengen yrityksessä on 2 henkilöä sairaslomalla selän takia, se tarkoittaa sitä, että 20 % henkilökunnasta on
pois, Hassinen konkretisoi.
Pk-yritysten lukumäärä kokoluokittain
Suomen yrityskanta on hyvin pk-yrityspainotteinen. Kaikista Suomen yrityksistä alle kymmenen henkilöä työllistäviä
yrityksiä on yli 90 %.
Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys on kansantaloudessa viimeisen 10-15 vuoden aikana kasvanut voimakkaasti.
Vuodesta 1994 pk-yritysten työllisyysosuus on noussut noin 3 prosenttiyksikköä ja on tällä hetkellä 61 prosenttia
yritysten henkilöstöstä.
Sairauspoissaoloja kannattaa seurata jaksoina
Jos yrityksessä halutaan seurata sairauspoissaoloja, seurannassa on mielekkäintä kiinnittää huomio poissaolojaksoihin.
Tällöin tilannetta ei vääristä se, jos yksi ihminen on vakavasti sairas ja pitkään poissa.
Lisäksi tiedetään, että alle kolmen päivän poissaolot aiheutuvat lähes kaikki flunssista tai vastaavista ja että yli
kolmen päivän poissaolot ovat tilastollisesti yleensä aina tuki- ja liikuntaelinten sairauksista aiheutuvia. Jaksot
kartoittamalla yritys saa hyvää pohjatietoa seurannalle.
Sairauspoissaolojen lisäksi kannattaa kysyä myös työntekijän omaa kokemusta siitä, miten hän jaksaa työssään, ja
tiedustella hänen omaa ennustettaan siitä, miten hän jaksaa nyt ja tulevaisuudessa. Näihin kysymyksiin on hyviä
seurantalomakkeita jo nyt työterveyshuollon käytössä.
Monet FYSI:n jäsenlaitokset ympäri maata tekevät myös yrityksille kokonaisvaltaisia tyky-projekteja, jotka sisältävät
alkumittaukset ja -kyselyt sekä seurannan.
Fysioterapia onkin hyvä esimerkki terveydenhuollon osa-alueesta, jolla on saatu järjestettyä tasapuolinen, kattava
palvelu niin suurilla kuin pienilläkin paikkakunnilla Helsingistä Utsjoelle asti.
|
|
|
|
|
