header
 
kansi liite 1 2013
 
Miten ja milloin fysiotera-
peutti voi edistää sinun ja läheistesi terveyttä?
 

 

 Liity jäseneksi

 

ota yhteytta

 

SY fysi RGB sininen

 

Hae sivuilta

Jäsenten kirjautuminen





Uutiset

Palvelusetelit kannattaa ottaa käyttöön nopeasti ja laajasti, jotta säästöt ja asiakkaan valinnanvapaus saadaan heti liikkeelle ja varmistetaan lähipalvelut. Näin linjasivat Suomen Yrittäjät ja sote- ja liikunta-alan toimialajärjestöt Kuntamarkkinoilla.

Kuntaliiton tekemän tutkimuksen mukaan vain noin 120 kuntaa Suomen yli 300 kunnasta käyttää palveluseteleitä.

- Palvelusetelien käytön euromääräinen summa kasvaa, mikä kertoo siitä, että käyttäjät ovat tyytyväisiä, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

Lääkäripalveluyritykset LPY ry:n toimitusjohtaja Ismo Partanen kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä selvittämään vuoden 2018 budjettivalmistelun yhteydessä, miten ja missä kaikissa sote-palveluissa niiden kannattaa hyödyntää palvelusetelijärjestelmiä.

- Ei kannata jäädä odottamaan suurta sote-uudistusta vaan ottaa palvelusetelijärjestelmiä laajasti käyttöön heti. Kunnat voisivat hyvin moninkertaistaa palvelusetelien hyödyntämisen jo ennen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen voimaantuloa.

- Nyt palveluseteliä käytetään eniten päivähoitoon, palveluasumiseen ja kotihoitoon. Mutta se soveltuisi moneen muuhunkin palveluun, Kallama sanoo.

Näkemisen ja silmäterveyden yritysten järjestö NÄE ry ehdottaa, että palveluseteli kannattaisi ottaa heti käyttöön esimerkiksi kaihileikkauksissa, diabeetikkojen silmäpohjakuvauksissa kunnissa sekä silmänpainetaudin ja silmänpohjien ikärappeuman seurannoissa sairaanhoitopiireissä.

- Sote-uudistuksessa nimenomaan palvelusetelillä ratkaistaan ongelmat resurssien ja hoidon saamisessa oikeille ihmisille. Siis ei silmäterveyspalveluja sote-keskuksiin, vaan silmäongelmat kannattaa hoitaa setelillä optikkoliikkeissä ja silmäklinikoilla, NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast sanoo.

Valtaosa tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuu arjen tottumuksiin liittyvistä ylikuormituksista, joiden arviointi on fysioterapeuttien ammattiosaamista.

- Sen sijaan, että potilas jätetään odottamaan aikaa lääkärille, hänet kannattaisi ohjata palvelusetelillä hyvän hoitotuloksen saamiseksi fysioterapeutille. Fysioterapeuttikäynnin jälkeen potilaat tarvitsevat harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry toiminnanjohtaja Leila Salonen sanoo.

Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister huomauttaa, että palveluseteliä kannattaa käyttää myös liikunnassa.

- Liikunnan terveysvaikutukset ovat tutkittuja ja liikkuminen on tärkeää myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sehän säilyy kuntien tehtävänä myös sote-uudistuksen jälkeen, hän muistuttaa.

Kuntamarkkinoilla tarjolla tietoiskuja palvelusetelistä ja hankinnoista

Kuntamarkkinat järjestetään Kuntatalolla Helsingissä 13.-14.9. Suomen Yrittäjien, Lääkäripalveluyritykset LPY ry:n, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala Näe ry:n, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n sekä Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n asiantuntijat ovat tavattavissa K-kerroksessa, osastolla A5.

Keskiviikkona 13.9. kello 12 ja torstaina kello 14.40 Palveluseteli-tietoiskussa aiheesta keskustelevat ja kysymyksiin vastaavat Ismo Partanen, Panu Tast, Leila Salonen ja Riitta Hämäläinen-Bister. Keskustelua juontaa Susanna Kallama.

Keskiviikkona kello 14 ja torstaina kello 12 ohjelmassa on Hanki hyvin, Yrittäjien hankintaneuvonta auttaa -tietoiskut. Niissä molemmissa on asiasta kertomassa Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

 

Lisätietoja:

Susanna Kallama, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 587 2445, Suomen Yrittäjät
Riitta Hämäläinen-Bister, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 515 4449, Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
Ismo Partanen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 518 5799, Lääkäripalveluyritykset LPY ry 
Leila Salonen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 749 8706, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry
Panu Tast, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 542 2227, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala, NÄE ry

_______________________________________________________________________

 

 

FYSI logo rajattu bannerista

FYSI ry:n tiedote Kuntamarkkinoilla 13.9.2017

Palveluseteleiden käyttöönotto sosiaali- ja terveyspalveluissa on kunnille ja kuntalaisille erinomainen, hallinnollisesti kevyt tapa valmistautua sote-uudistukseen ja sen osana toteutettavaan asiakkaan valinnanvapauteen. Lainsäädäntö on mahdollistanut palveluseteleiden käyttöönoton jo vuodesta 2009 alkaen. Palveluseteleitä on kuitenkin käytetty kunnissa ja kuntayhtymissä hämmästyttävän vähän, lähinnä paineenpurkajina ruuhkautuneissa palveluissa.

– Kuntien kannattaisi hyödyntää palvelusetelijärjestelmän antamat mahdollisuudet ja laajentaa palveluseteleiden käyttöä nyt soteen valmistauduttaessa. Selvitys 30 suurimman kunnan palvelusetelikokemuksista kertoi paitsi selvistä kustannussäästöistä myös kuntalaisten tyytyväisyydestä. Palvelujen saatavuus oli parantunut ja hoitoon pääsy nopeutunut, toteaa toiminnanjohtaja Leila Salonen kuntoutusalan mikro- ja pk-yrityksiä edustavasta FYSI ry:stä.

Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n jäsenyritystensä keskuudessa teettämä tuore kysely kertoo palveluseteleiden käytön vähäisyydestä kunnissa. Vastanneista yrityksistä 65 % ilmoitti, ettei niiden kotikunnissa ole käytössä minkäänlaista fysioterapiaan liittyvää palveluseteliä.

Niissäkin kunnissa ja sairaanhoitopiireissä, joissa fysioterapian palveluseteliä käytettiin, käytännöt olivat osin toimimattomia. Merkittäväksi epäkohdaksi yritykset kokivat palvelusetelin arvon: arvo määritettiin joissakin kunnissa ja kuntayhtymissä niin alhaiseksi, ettei kuntalainen saa sillä palvelua itselleen.

Leila Salonen painottaa, että toimivassa palvelusetelimallissa järjestäjä määrittää setelin arvoltaan realistiseksi ja asiakas maksaa mahdollisen omavastuuosuuden palvelun hinnasta, mikäli palvelusetelin arvo ei sitä kokonaan kata. Kukin palveluntuottaja määrittää palvelunsa hinnan oman erikoisosaamisensa mukaisesti.

Palveluseteli on valmis ratkaisu moniin soten pulmiin

Talousprofessoreiden ryhmä raportoi tämän vuoden elokuussa, että palvelusetelin avulla voitaisiin ratkaista useampia sote-uudistuksen käytännön toteutukseen liittyviä pulmia. – Myös FYSI ry:n näkemys on, että palvelusetelit ovat ainoa tapa turvata lähipalvelut koko Suomessa, ottaa pienimmätkin palveluntuottajat mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen ja synnyttää edellytykset riittävälle, asiakkaiden tarpeesta lähtevälle kilpailulle myös pienillä paikkakunnilla. Ketterät mikro- ja pk-yritykset tuottavat lähipalveluja kustannustehokkaasti sielläkin, missä isoilla ei ole intressiä ja kaventavat näin osaltaan terveyseroja, Leila Salonen muistuttaa.

Kuntoutusalan yritykset liittyvät parhaillaan kansalliseen Potilastiedon arkistoon, Kantaan. - Tämä takaa sujuvat hoitopolut ja palveluketjut, kun myös yrityksissä syntyvä terveystieto on asiakkaan luvalla kaikkien häntä hoitavien ammattilaisten käytössä. Myös asiakas itse voi tarkastella omia terveystietojaan kootusti Omakanta-palvelussa, Leila Salonen toteaa.

FYSI ry pitää kannatettavana nykyisen palvelusetelijärjestelmän kehittämistä yhtenä varteenotettavana valinnanvapauden keinona.

Lisätietoja: Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry, puheenjohtaja Paula Sarias, 0400 687 243, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. toiminnanjohtaja Leila Salonen, 040 749 8706, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry on valtakunnallinen, vuonna 1972 perustettu edunvalvontajärjestö, yhteistyöverkosto ja kouluttajaorganisaatio, johon kuuluu yli 840 yritystä eri puolilta Suomea. Valtaosa FYSI ry:n jäsenyrityksistä on pieniä, keskimäärin 3 hengen yrityksiä, jotka tarjoavat lähipalveluja kotikuntansa asukkaille, työllistävät ja maksavat veronsa Suomeen. Toimialan yritykset ovat jo vuosikymmenien ajan tuottaneet mm. vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja. Noin 80 % kaikesta fysioterapiasta tuotetaan näissä yksityisissä fysioterapiakeskuksissa, joissa on tarjolla merkittävää alan erikoisosaamista kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Lataa tiedote pdf-versiona TÄSTÄ

 

_______________________________________________________________________

- 6.9.2017 -

Yksityisen sektorin terveydenhuoltoyritykset käyvät parhaillaan läpi liittymisprosessia sähköiseen kansalliseen Potilastiedon arkistoon (Kanta).

Lue tästä 4.9.2017 päivitetty ABC Muistilista Kanta-palveluihin liittyjille. Muistilista on työstetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Suomen Fysioterapeuttien ja FYSI ry:n yhteistyönä.

______________________________________________________________________

 

 

- 5.9.2017 -

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsystä säädetään lakisääteinen oikeus. Samoin kuin terveyskeskukseen pitää päästä tietyn määräajan sisällä, pitäisi myös mahdollisuus päästä fysioterapeutin suoravastaanotolle olla säädettynä laissa. Näin tuki- ja liikuntaelinoireiset potilaat hoidettaisiin oikea-aikaisesti ja kustannusvaikuttavasti.

”Fysioterapeutin suoravastaanotto on tutkimusten mukaan osoittautunut hyvin vaikuttavaksi toimintamalliksi. Suoravastaanotto tuo työkykyisiä päiviä lisää ja mittavia säästöjä sairauspoissaolo- ja terveydenhuollon kustannuksissa.”, Sarkomaa toteaa. 

Tutkimukset vahvistavat, että valtaosa tule-vaivoista johtuu arjen tottumuksiin liittyvistä ylikuormituksista, joiden arviointi on nimenomaan fysioterapeuttien ammattiosaamista. Sen sijaan, että potilas jätetään odottamaan lääkäriä, ohjataan hänet hyvän hoitotuloksen saamiseksi suoraan fysioterapeutille. Huolella tutkitut ja yksilöidyt ohjeet saaneet potilaat tarvitsevat fysioterapeutin suoravastaanottokäynnin jälkeen harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle.

”Usein toiminnallisessa häiriössä saattaa jo yksi fysioterapeutin arvio- ja ohjauskerta antaa potilaalle itselleen ne avaimet, joiden avulla hänen oireensa korjaantuu. Vaivat eivät pitkity ja kustannuksia säästyy.”, Sarkomaa summaa. 

Sarkomaa muistuttaa, tuki-ja liikuntasairaudet ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen ja että Suomessa on Euroopan eniten kivusta aiheutuneita sairauspoissaoloja. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta on yleistynyt terveyskeskuksissa ja työterveydenhuollossa. Toimintana se on niin kustannusvaikuttava, että sen pitää olla jokaisen saatuvilla. 

Fysioterapeuttien Suoravastaanottotoimintaa on tutkittu Suomen lisäksi useissa Euroopan maissa sekä Kanadassa, USA:ssa ja Australiassa. Tutkimukset osoittavat, että fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnalla on saavutettavissa huomattavat säästöt sekä vaikuttavat, nopeat ja paremmat palvelut.

Sarkomaan mukaan Sote-keskustelu keskittyy liiaksi lääkärille pääsystä puhumiseen. Sotessa on kyse siitäkin, mutta myös paljon muusta. Erilaiset hoitajavastaanotot kuten fysioterapeuttien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanotot ovat loistava esimerkki koko henkilöstön osaamisen käyttöönotosta ja työnjaosta, jolla lisätään palveluiden vaikuttavuutta ja ihmisten toimintakykyä. Tästä Sote-uudistuksessa on nimenomaan kyse.

Sarkomaa kannustaa hyödyntämään palveluseteliä nykyistä tehokkaammin koko sosiaali-ja terveydenhuollossa. Palveluseteli tuki- ja liikuntaelinoireiselle asiakkaalle antaa mahdollisuuden hakeutua myös yksityissektorille. Palveluseteleillä saadaan kustannustehokkaasti käyttöön yksinyrittäjiä ja Pk-yrittäjien osaaminen.

Ehdotus fysioterapian suoravastaanoton juurruttamiseksi koko Suomeen on tullut kuntoutusalan toimijoilta.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa on myös sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Kuntoutuksen uudistamiskomitean jäsen. Uudistuksen tavoitteena on yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, joka tukee ja vahvistaa kuntoutujaa elämän kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on, että kuntoutuksesta vastaavien toimijoiden vastuunjako on selvä ja asiakaslähtöinen kuntoutus toimii saumattomasti.

_______________________________________________________________________

 

 

FYSI ry:n mediatiedote 18.8.2017

LATAA pdf-versiona TÄSTÄ

 

Fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat yleistyneet terveydenhuollossa ympäri maata. Sen sijaan, että tuki- ja liikuntaelinoireen takia perusterveydenhuoltoon hakeutunut potilas jäisi jonottamaan pääsyä lääkärille, hänet ohjataan yhä useammin suoraan fysioterapeutille.

Suomen suurimman työnantajan – Helsingin kaupungin – työterveydessä työskentelevä LT, työterveyden dosentti, kuntoutuslääkäri Helena Miranda pitää tähänastisten kokemusten perusteella fysioterapeutin suoravastaanottoa niin vaikuttavana toimintamallina, että suoravastaanotolle pääsemisen tulisi olla kaikkien Suomen kansalaisten lakiin säädetty oikeus samaan tapaan kuin Norjassa jo on.

– Fysioterapeutin suoravastaanotto ehkäisee työkyvyttömyyttä tehokkaammin kuin mikään muu yksittäinen tähän asti käytössä ollut toimenpide.

Helena Miranda puhuu moninkertaisesta win-win –tilanteesta: palaute sekä lääkäreiltä, fysioterapeuteilta että asiakkailta on ollut hyvää tai erinomaista.

Yhteiskunnalle fysioterapeutin suoravastaanotto tuo merkittävät kustannussäästöt verrattuna nykyiseen lääkäripainotteiseen kipupotilaan tutkimiseen ja hoitoon ja se tulisi ottaa riittävässä laajuudessa käytännöksi uudessa sotessa, Miranda painottaa.

Olemme Työterveys Helsingissä arvioineet, että suoravastaanottotoiminta tavoittelemassamme laajuudessa tuottaa asiakkaallemme, Helsingin kaupungille, kymmeniä tuhansia työkykyisiä päiviä lisää ja sairauspoissaolokustannuksissa useamman miljoonan euron säästöt vuodessa. Mistään muusta toiminnasta emme ole saaneet yhtä hyviä pisteitä asiakastyytyväisyyskyselyssä kuin fysioterapeutin suoravastaanotosta.

Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan koulutusta kehittämässä ollut TtM, ft, OMT, fysioterapian opettaja Eira Karvonen toteaa, että useiden tutkimusten mukaan valtaosa tule-vaivoista johtuu sellaisista arjen tottumuksiin liittyvistä ylikuormituksista, joiden arviointi on nimenomaan fysioterapeuttien ammattiosaamista.

Fysioterapeuttien suoravastaanottoihin on johtanut halu antaa kansalaisille parempaa ja nopeampaa palvelua. – Tule-asiakkaat pääsevät viivytyksettä arvioon, saavat tiedon jatkosta ja yksilöidyt ohjeet omaan hoitoon nykyisten Käypä hoito- ja fysioterapiasuositusten mukaisesti, Eira Karvonen toteaa.

LL, ft Jouko Heiskanen on lääkärinä, tutkijana ja kouluttajana seurannut mielenkiinnolla sote-uudistuksen etenemistä. Hän näkee fysioterapeuttien suoravastaanotot luontevana osana uutta sotea. – Sote-järjestelmän kannalta tavoitteena on laadukas, turvallinen, kaikki tarvittavat asiat huomioiva vastaanottotapahtuma. Potilaan kannalta oleellista on, että hän saa oikean hoidon oikeaan aikaan. Juuri siihen fysioterapeuttien suoravastaanotoilla tähänastisten kokemusten mukaan päästään. Silloin kun on kyse toiminnallisesta häiriöstä, saattaa jo yksi fysioterapeutin arvio- ja ohjauskerta antaa potilaalle itselleen ne avaimet, joiden avulla hänen oireensa korjaantuu. Vaivat eivät pitkity ja kustannuksia säästyy.

Fysioterapeutit hallitsevat tuki- ja liikuntaelinvaivojen toiminnallisen tutkimisen ja erottelun myös vaivojen varhaisvaiheessa sekä osaavat arvioida, milloin asiakas hyötyy juuri fysioterapeutin ydinosaamisesta ja missä tapauksissa hänet ohjataan eteenpäin lääkärille, Karvonen ja Heiskanen toteavat.

Kaikki kipuoireiset eivät tarvitse lääkärin vastaanottoa. Huolella tutkitut ja yksilöidyt ohjeet saaneet potilaat tarvitsevat fysioterapeutin suoravastaanottokäynnin jälkeen harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille.

Eira Karvonen ja Jouko Heiskanen pitävät tärkeänä, että sote-uudistuksen myötä pystytään ottamaan nykyistä paremmin käyttöön myös yksityisen sektorin fysioterapiaosaaminen. 

Kuntoutusyritykset ovat sote-ratkaisun edetessä ryhtyneet lisäämään yhteistyövalmiuksiaan kouluttamalla henkilökuntaansa myös perusterveydenhuollon Fysioterapeutin suoravastaanotto -toimintamalliin.

– Tulevaa sote-ratkaisua odotellessa pitäisi jo voimassa olevaa palvelusetelijärjestelmää hyödyntää tehokkaammin antamalla tuki- ja liikuntaelinoireiselle asiakkaalle palveluseteli, jolla hän voisi hakeutua suoravastaanottoon koulutetulle fysioterapeutille myös yksityissektorille. Tämä varmistaisi asiakkaan nopeamman hoitopolun, esittää FYSI ry:n toiminnanjohtaja Leila Salonen.

Järjestyksessä jo kolmas ryhmä yksityissektorin fysioterapeutteja on juuri aloittanut Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n järjestämän täydennyskoulutuksen, joka antaa valmiudet tule-vaivojen suoravastaanottotoimintaan perusterveydenhuollossa. Jo tätä aiemmin yrittäjiä ja yrityksissä työskenteleviä fysioterapeutteja on osallistunut mm. ammattikorkeakoulujen järjestämiin, suoravastaanottoon valmentaviin täydennyskoulutuksiin.

 

Lisätietoja:

Helena Miranda, LT, työterveyden dosentti, kuntoutuslääkäri, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Eira Karvonen, TtM, ft, OMT, fysioterapian opettaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 507 6405
Jouko Heiskanen, LL, ft, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Paula Sarias, puheenjohtaja, FYSI ry, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.,  0400 687 243                          
Leila Salonen, toiminnanjohtaja, FYSI ry, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 749 8706

 

Tästä on kyse

o   Terveydenhuoltoon hakeutunut tuki- ja liikuntaelinoireinen potilas ohjataan tietyin kriteerein suoraan fysioterapeutille sen sijaan, että hän jäisi jonottamaan pääsyä lääkärin vastaanotolle; fysioterapeutti on käynyt suoravastaanottoon valmentavan täydennyskoulutuksen.
o   ”Fysioterapeutille ensin” -käytäntöä hyödynnetään jo useissa kunnissa ja kuntayhtymissä ja joissakin työterveyshuolloissa. Sen laajentaminen kaikkialle perusterveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon on tutkimuksien ja kokemuksien valossa erittäin perusteltua. Niin potilaat, lääkärit kuin fysioterapeutitkin ovat antaneet mallille kiitosta. Monilla paikkakunnilla myös lääkärit ovat osallistuneet suoravastaanottokoulu-tuksiin.
o   Kustannussäästöjä syntyy lääkäriresurssien järkevämmästä käytöstä ja potilaan nopeammasta hoitoon pääsystä. Fysioterapeutti ohjaa potilaan tarvittaessa lääkärin vastaanotolle.
o   Suoravastaanottokoulutuksen suorittaneella fysioterapeutilla on mahdollisuus kirjoittaa lähete jatkofysioterapiaan sekä ohjata käyttämään reseptivapaita särky- ja tulehduskipulääkkeitä. Lisäksi hän voi tarvittaessa kirjoittaa 3-5 päivän sairausloman. Fysioterapeutin ohjauksella, tuella ja kotiohjeilla työ- ja toimintakyvyn palautuminen nopeutuu.
o   Jatkossa suoravastaanottoon erikoistuneita fysioterapeutteja löytyy kaikilta sektoreilta, mikä on välttämätöntä suunnitteilla olevan asiakkaan valinnanvapauden toteutumiseksi myös käytännössä.

 

Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry on valtakunnallinen, vuonna 1972 perustettu edunvalvontajärjestö, yhteistyöverkosto ja kouluttajaorganisaatio. Järjestöön kuuluu 830 eri puolilla Suomea sijaitsevaa yritystä. Valtaosa yrityksistä on pieniä, 1 – 3 hengen yrityksiä, jotka tarjoavat lähipalveluja kotikuntansa asukkaille, työllistävät ja maksavat veronsa Suomeen. Toimialan yritykset ovat jo vuosikymmenien ajan täydentäneet julkista terveydenhuoltoa tuottamalla lähipalveluna mm. vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja. Suurin osa kaikesta fysioterapiasta tuotetaan näissä yksityisissä fysioterapiakeskuksissa, joissa on tarjolla merkittävää alan erikoisosaamista kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.

www.fysi.fi

www.fysioterapia.info

www.facebook.com/fysiry

www.facebook.com/fysioterapia.info

 

_______________________________________________________________________

 

 

FYSI ry:n mediatiedote 11.8.2017

 

LATAA pdf-versiona TÄSTÄ

 

Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesryhmä valmistelee parhaillaan uutta hallituksen esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslaiksi. Esityksessä otetaan huomioon perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset. Esitysluonnos on tarkoitus lähettää lausunnolle marraskuussa 2017. 

Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry pitää uudistusta tärkeänä ja asiakkaan valinnanvapautta sen keskeisenä osana. FYSI ry katsoo, että uudessa valmistelussa aiempaa vahvemmin esiin noussut ajatus palvelusetelikäytännön kehittämisestä voisi oikein toteutettuna olla toimiva tapa edistää asiakkaan valinnanvapautta. Samalla mahdollistuu monituottajuus sekä palveluja kehittävä, asiakkaan tarpeista lähtevä kilpailu. Tavoitteena on, että kansalaisille pystytään palvelutarpeen kasvaessakin turvaamaan vaikuttava, yhdenvertainen hoito ja kuntoutus nykyistä oikea-aikaisemmin ja kustannustehokkaammin.   

Vuonna 2009 voimaan astunut palvelusetelilaki on mahdollistanut palvelusetelin käytön sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta sitä on käytetty vasta vähän, lähinnä paineenpurkajana tietyissä ruuhkautuneissa palveluissa.

Kansalaiset pitävät palveluseteleitä toimivana tapana valita ja hankkia tarvitsemiaan palveluita. Tutkimusten mukaan lähes 70 % kansalaisista suhtautuu myönteisesti palveluseteleihin. Yhteiskunnan kannalta ne ovat ketterä, hallinnollisesti kevyt tapa mahdollistaa asiakkaiden valinnanvapaus ja kehittää markkinoita terveellä tavalla.

Toimivassa palvelusetelimallissa järjestäjä määrittää setelin suuruuden ja asiakas maksaa mahdollisen omavastuuosuuden palvelun hinnasta, mikäli palvelusetelin arvo ei sitä kokonaan kata. Palveluntuottaja määrittää palvelunsa hinnan oman erikoisosaamisensa ja laatunsa mukaisesti. Palvelusetelin tulee olla arvoltaan realistinen.

Kanta-palvelut mahdollistavat sujuvat palveluketjut

Kaiken aikaa kehittyvät ja laajenevat kansalliset Kanta-palvelut ovat tehneet asiakkaan luvalla tapahtuvan tiedonsiirron mahdolliseksi eri sektoreiden tuottajien kesken aivan uudella tavalla. Samaan tähtäävät muut kehittyvät integraatioratkaisut.

Potilastietojen digitaalinen tallentaminen ja sujuva tiedonsiirto Kanta-järjestelmässä mahdollistavat palvelu- ja tietointegraation monituottajamallissa.

Kaikenkokoiset sähköistä potilastietojärjestelmää käyttävät terveyspalveluntuottajat ovat velvollisia kirjaaman lain mukaan jo nyt asiakkaittensa potilastiedot Kanta-palveluihin, jossa ne ovat asiakkaan luvalla kaikkien häntä hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten käytettävissä. Ja mikä parasta, asiakas voi milloin tahansa itse katsella omia potilastietojaan Omakanta-palvelun kautta. Potilastiedon arkistoon tallennetut tiedot – esim. fysioterapeutilla käynnit – ovat asiakkaan katsottavissa riippumatta siitä, missä palveluntuottajalla hän on käynyt. Asiakkaan ei siis enää tarvitse itse huolehtia siitä, liikkuuko tieto eri palveluntuottajien välillä.

Mikro- ja pk-yrittäjät tasavertaisesti mukaan palvelutuotantoon

FYSI ry katsoo, että palvelusetelin aktiivinen käyttöönotto osana sote-uudistusta olisi sujuva tapa edistää asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Palvelusetelit ovat myös toimiva ja hallinnollisesti kevyt tapa mahdollistaa mikro- ja pk-yrittäjien tasavertainen mukanaolo valinnanvapausjärjestelmässä. Se antaa kaikenkokoisille palveluntuottajille mahdollisuuden tarjota palveluitaan kansalaisten valittaviksi ja on omiaan synnyttämään myös asiakkaan tarpeista lähteviä palveluinnovaatioita. Ketterät mikro- ja pk-yritykset palvelevat kustannustehokkaasti sielläkin, missä isoilla ei ole intressiä, ja kaventavat näin osaltaan terveyseroja, parantavat palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitsevät kustannuksia.

FYSI ry pitää kannatettavana nykyistä palvelusetelijärjestelmän kehittämistä yhtenä varteenotettavana valinnanvapauden keinona.

 

Lisätietoja:
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry
Puheenjohtaja Paula Sarias, 0400 687 243, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Toiminnanjohtaja Leila Salonen, 040 749 8706, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry on valtakunnallinen, vuonna 1972 perustettu edunvalvontajärjestö, yhteistyöverkosto ja kouluttajaorganisaatio, johon kuuluu yli 750 yritystä eri puolilta Suomea. Valtaosa FYSI ry:n jäsenyrityksistä on pieniä, keskimäärin 3 hengen yrityksiä, jotka tarjoavat lähipalveluja kotikuntansa asukkaille, työllistävät ja maksavat veronsa Suomeen. Toimialan yritykset ovat jo vuosikymmenien ajan tuottaneet jo vuosikymmenien ajan mm. vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja. Noin 80 % kaikesta fysioterapiasta tuotetaan näissä yksityisissä fysioterapiakeskuksissa, joissa on tarjolla merkittävää alan erikoisosaamista kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.

 

www.fysi.fi

www.fysioterapia.info

www.facebook.com/fysiry

www.facebook.com/fysioterapia.info

 

 _______________________________________________________________________

 

 

 

 

 

Suomen Tule ry yhteistyössä Invalidisäätiön kanssa järjestää tiistaina 10.10.2017 lasten ja nuorten kanssa terveydenhuollossa toimiville Kasvuikäisen tuki- ja liikuntaelinterveyden tukeminen terveydenhuollossa -seminaarin.

Kohderyhmänä koulu- ja neuvolalääkärit, terveyskeskuslääkärit, neuvola- ja kouluterveydenhoitajat sekä kasvuikäisten kanssa työskentelevät fysioterapeutit, lääkärit ja sairaanhoitajat.

Paikka: Invalidisäätiö Ortonin auditorio, Tenholantie 10, 00280 Helsinki

Katso OHJELMA

_______________________________________________________________________

 

MEDIATIEDOTE 9.6.2017 FYSI ry, NÄE ry, Suomen Yrittäjät

fysi 20160607 3518

Sote-uudistukseen sisältyvässä valinnanvapauslaissa on turvattava nopea hoitoonpääsy, oikea-aikainen hoito ja kaiken kokoisten yritysten markkinoillepääsy. Etäyhteyttä ja muita digitalisaation mahdollisuuksia on hyödynnettävä mahdollisimman hyvän ja resurssitehokkaan hoidon takaamiseksi, ja koko valtakunnan kattavan palveluverkoston säilyttäminen on turvattava.

Suomen Yrittäjien toimialajärjestöt Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry sekä Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry pitävät tärkeänä sote-palveluihin suunniteltua asiakkaan valinnanvapautta ja arvostavat mahdollisuutta osallistua uudistus- ja kehitystyöhön. Hallituksen toukokuussa eduskunnalle antamassa ehdotuksessa valinnanvapauslaiksi on kuitenkin puute, johon tulee kiinnittää huomiota.

Lakiesityksestä ei ilmene, täytyykö asiakkaan käydä palveluntarpeen arvioinnissa sote-keskuksessa tai maakunnan liikelaitoksen toimipaikassa. Mikäli palveluntarve voidaan arvioida vain konkreettisen käynnin yhteydessä, lääkäriä tarvitsevien tai maakunnan maksamaan hoitoon oikeutettujen asiakkaiden hoitoonpääsy viivästyy.  Terveydenhuollon resursseja hukataan, kun asiakkaat käyvät lääkärinvastaanotolla vain tullakseen ohjatuiksi toiselle palveluntuottajalle tai noutaakseen asiakassetelin.

Turhilta käynneiltä voidaan välttyä korjaamalla lakiehdotusta siten, että etäyhteyden käyttö palveluntarpeen arvioinnissa kirjataan lakiin; hyväksyttynä tapana tutkia ja hoitaa potilasta se on jo kirjattu. Etäyhteyden käyttö ei vaaranna potilasturvallisuutta. Esimerkiksi fysioterapeutti voi etäyhteyden avulla saada asiakassetelin asiakkaansa tarvitsemiin hoitokäynteihin tai optikko asiakkaansa tarvitsemaan silmälääkärikäyntiin.

”Lakia ei saa jättää tältä osin epäselväksi”, sanoo Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast. ”Pelkästään näkemisen ja silmäterveyden alalla kansalaiset joutuisivat tekemään optikon silmäterveyslöydösten perusteella 80 - 90 000 tarpeetonta sote-keskuskäyntiä vuosittain silmälääkäriin päästääkseen”, hän arvioi.

Optikkoliikkeissä tuotettuja silmäterveyspalveluja käyttää vuosittain 1,2-1,4 miljoonaa suomalaista. Yksityisten fysioterapiayritysten ja -ammatinharjoittajien vastaanotoille tehdään reilut viisi miljoonaa käyntiä vuodessa.

”Tuki- ja liikuntaelinvaivasta kärsivä asiakas voi halutessaan mennä hoitotarpeen arviointiin fysioterapeutin vastaanotolle omalla kustannuksellaan tai asiakassetelin halutessaan olla yhteydessä sote-keskukseen, josta hänet ohjataan suoraan fysioterapeutin vastaanotolle hoitotarpeen arviointiin ja oireen mukaiseen hoitoon”, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n toiminnanjohtaja Leila Salonen kertoo kustannustehokkaasta ratkaisusta.

”NÄE ry ja FYSI ry kiinnittävät huomiota tärkeään asiaan. Asiakaslähtöinen palvelu edellyttää, että palveluntarve arvioidaan tehokkaasti”, sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala.

”Digitaaliset palvelut ovat laajemminkin tapa huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuudesta. Samalla pienten ja keskisuurten yritysten olosuhteet huomioiva palveluiden digitalisointi on omiaan helpottamaan myös pienten tuottajien pääsyä markkinoille”, Neimala sanoo.

Väestön terveyspalvelut turvattava 

Laaja terveydenhuollon lähipalveluverkosto takaa palvelut koko valtakunnan alueella, myös syrjäisemmillä alueilla, ja parantaa näin kansalaisten yhdenvertaisuutta. Ikääntyvä väestö tulee lähitulevaisuudessa tarvitsemaan entistä enemmän terveydenhuollon palveluita.

Suomen Yrittäjät katsoo, että sote-uudistus ja siihen sisältyvä valinnanvapausesitys toteuttamalla voidaan saavuttaa maan hallituksen asettamat tavoitteet palveluiden tehostamisesta, kustannusten hallitsemisesta ja koko maan kattavien palveluiden turvaamisesta.

”Uudistuksen tavoitteet voivat kuitenkin toteutua vain siinä tapauksessa, että asiakkaiden valinnanvapaus toteutetaan pienten ja keskisuurten tuottajien markkinoillepääsyn turvaavalla tavalla”, huomauttaa Yrittäjien Neimala.

Suomen sosiaali- ja terveysalalla toimivista lähes 19 000 yrityksestä vain alle 30 on suuria. Alalla toimii yli 17 500 mikroyritystä ja 900 pk-yritystä. Koko valtakunnan laajuisen palveluverkoston ylläpitoon tarvitaan kaiken kokoisia yrityksiä.

Silmäterveyden ja näönhuollon peruspalvelut tuotetaan pääosin maan 680:ssä optikkoliikkeessä ja niiden yhteydessä toimivilla silmälääkärinvastaanotoilla, joita on lähes 620. Näkemisen ja silmäterveyden markkinan kokonaisarvo vuonna 2016 oli arviolta yli 550 miljoonaa. Yksityiset fysioterapiayritykset ja -ammatinharjoittajat tuottavat 80 prosenttia fysioterapiapalveluista. Yksityisen sektorin tuottaman fysioterapian liikevaihto on noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

”Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat mielenterveyshäiriöiden jälkeen toiseksi yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle”, FYSI ry:n Salonen muistuttaa. Vuonna 2014 tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi oli työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä yli 51 000 henkeä.

Pelkästään kaihileikkauksia tehdään jo nyt vuosittain yli 60 000 ja niiden määrän arvioidaan kasvavan kolmanneksella lähivuosina. Optikon palveluita taas käyttää valtaosa suomalaisista; suurin osa käyttää silmälaseja jossain elämänsä vaiheessa.

”On ensiarvoisen tärkeää, että asiakas saa oikea-aikaista hoitoa asiantuntevalta terveydenhuollon ammattihenkilöltä ilman turhaa viivettä ja mahdollisimman lähellä kotia. Näin hän saa tarvitsemansa avun ja kuntoutuu työ- tai toimintakykyiseksi mahdollisimman nopeasti”, Salonen ja Tast summaavat.

 

LATAA pdf-tiedostona TÄSTÄ

LUE ePressi.com-palvelussa

 

Lisätietoja:
Antti Neimala, varatoimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät, p. 040 173 7007, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 
Leila Salonen, toiminnanjohtaja, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry, p. 040 749 8706, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, p. 040 5422 227, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry edustaa optikkoliikkeitä, yksityisiä silmäklinikoita sekä niitä palvelevia valmistajia, maahantuojia ja tukkukauppoja. NÄE ry vastaa toimialan elinkeino-, terveys- ja koulutuspoliittisesta edunvalvonnasta, hoitaa alan viestintää sekä tuottaa tutkimustietoa ja koulutusta.

Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry edistää fysioterapiaa ja kuntoutusta harjoittavien yritysten ja yksityisten ammatinharjoittajien ammatillisia ja lakisääteisiä etuja, osallistuu lakeja ja säädöksiä valmisteleviin työryhmiin, antaa lausuntoja ministeriöille ja eduskunnalle sekä edistää toiminnallaan alan ammattitaitoa ja yleistä arvonantoa.

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät noin 650 000 henkilöä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu lähes 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 63 toimialajärjestöstä.

_______________________________________________________________________

 

 

Mediatiedote 19.5.2017

Fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat yleistyneet terveydenhuollossa ympäri maata. Sen sijaan, että tuki- ja liikuntaelinvaivan takia perusterveydenhuoltoon hakeutunut potilas jäisi jonottamaan pääsyä lääkärille, hänet ohjataan yhä useammin suoraan fysioterapeutille.

– Kokemukset fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnasta ovat olleet niin hyviä, että tällä hetkellä ne kunnat, joissa tätä käytäntöä ei vielä ole, ovat jo pian vähemmistönä, kertoo fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan koulutusta kehittämässä ollut ft, OMT, TtM, fysioterapian opettaja Eira Karvonen.

fysioterapeutin suoravastaanotto kouluttajat fyri ry 2

Suoravastaanotto on aina ollut fysioterapiayritysten perustoimintaa. Nyt kuntoutusyritykset lisäävät valmiuksiaan kouluttamalla henkilökuntaansa myös perusterveydenhuollon Fysioterapeutin suoravastaanotto -malliin. Kuvassa kouluttajista ft OMT. TtT, tule-fysioterapian asiantuntija Markku Paatelma ja ft OMT, TtM, fysioterapian opettaja Eira Karvonen sekä koulutuksen järjestävän FYSI ry:n toiminnanjohtaja Leila Salonen ja puheenjohtaja Paula Sarias (edessä). KUVA: Eva Länsiluoto, Karis Fysioterapi

Fysioterapeuttien suoravastaanotossa perusterveydenhuoltoon hakeutuneet, selkä- ja kaularankavaivoista kärsivät sekä ylä- ja alaraajaoireiset potilaat ohjataan tietyin kriteerein suoraan fysioterapeutin arvioon ja ohjaukseen sen sijaan, että he jäisivät jonottamaan pääsyä lääkärin vastaanotolle. Useiden tutkimusten mukaan valtaosa tule-vaivoista johtuu sellaisista toiminnallisista, arjen tottumuksiin liittyvistä ylikuormituksista, joiden arviointi liittyy nimenomaan fysioterapeuttien ammattiosaamiseen. Fysioterapeutit hallitsevat tuki- ja liikuntaelinvaivojen toiminnallisen tutkimisen ja vaivojen erottelun myös vaivojen varhaisvaiheessa sekä osaavat arvioida, missä tapauksissa asiakas ohjataan eteenpäin lääkärille.

Fysioterapeuttien suoravastaanottoihin on johtanut halu antaa kansalaisille parempaa ja nopeampaa palvelua. – Tule-asiakkaat pääsevät viivytyksettä arvioon, saavat tiedon jatkosta ja yksilöidyt ohjeet omaan hoitoon nykyisten Käypä hoito- ja fysioterapiasuositusten mukaisesti. Kaikkiin kipuoireisiin ei tarvita lääkärin vastaanottoa, vaan monet toiminnalliset vaivat korjaantuvat jo ensi käynnillä fysioterapeutin ohjeilla tai toimenpiteillä, Eira Karvonen toteaa.

Tehty hoitointerventiotutkimus osoitti, että hyvällä fysioterapiakäytännöllä päästiin tule-vaivojen hoidossa aiempaa ”lääkärille ensin” -mallia parempiin tuloksiin niin kivun, toimintakyvyn kuin sairauspoissaolojenkin suhteen (Paatelma 2011).  Myös lyhyen aikavälin pilottitutkimukset osoittavat, että nopealla puuttumisella on ehkäisty tule-kipujen pitkittymistä sekä vaivojen uusiutumista ja kroonistumista. Turhilta kuvantamisilta ja leikkaushoidoilta on vältytty. Kustannuksissa on säästetty, kun sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja työhön paluu on nopeutunut.

Eira Karvonen pitää tärkeänä, että sote-uudistuksen myötä pystytään ottamaan nykyistä paremmin käyttöön myös yksityisen sektorin fysioterapiaosaaminen. – Perusterveydenhuollossa hyvin toimivaksi osoittautunutta fysioterapeutin akuuttivastaanottoa ei tule rajata vain sote-keskusten antamaksi palveluksi. Käytännöt tulee kehittää sellaisiksi, että myös pienten fysioterapia-alan yritysten resurssit otetaan suoravastaanottotoiminnassa käyttöön kansalaisten lähipalveluita turvattaessa.

Kuntoutusyritykset ovat sote-ratkaisun edetessä ryhtyneet lisäämään yhteistyövalmiuksiaan kouluttamalla henkilökuntaansa myös perusterveydenhuollon Fysioterapeutin suoravastaanotto -toimintamalliin. Tämä on hyvin luontevaa, sillä fysioterapeuttien suoravastaanotto on ollut aina fysioterapiayritysten perustoimintaa. Hoitonsa itse maksavat asiakkaat ovat voineet ja voivat edelleen hakeutua suoraan fysioterapeutin arvioon ja ohjaukseen ilman lähetettäkin.

Tänään 19.5.2017 valmistuu ensimmäinen ryhmä yksityissektorin fysioterapeutteja täydennyskoulutuksesta, joka antaa valmiudet tule-vaivojen suoravastaanottotoimintaan perusterveydenhuollossa. Tämän koulutuksen on järjestänyt Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry ja koulutusta jatketaan uusilla ryhmillä. Jo tätä ennen yrittäjiä ja yrityksissä työskenteleviä fysioterapeutteja on osallistunut mm. ammattikorkeakoulujen järjestämiin, suoravastaanottoon valmentaviin täydennyskoulutuksiin.

Lisätietoja:

Eira Karvonen, ft, OMT, TtM, fysioterapian opettaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 507 6405

Paula Sarias, puheenjohtaja, FYSI ry, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 0400 687 243

Leila Salonen, toiminnanjohtaja, FYSI ry, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 749 8706

 

Tästä on kyse

  • Terveydenhuoltoon hakeutunut tuki- ja liikuntaelinoireinen potilas ohjataan tietyin kriteerein suoraan fysioterapeutille sen sijaan, että hän jäisi jonottamaan pääsyä lääkärin vastaanotolle; fysioterapeutti on käynyt suoravastaanottoon valmentavan täydennyskoulutuksen. 
  • ”Fysioterapeutille ensin” -käytäntöä hyödynnetään jo useissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Sen laajentaminen kaikkialle perusterveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon on tutkimuksien ja kokemuksien valossa erittäin perusteltua. Niin potilaat, lääkärit kuin fysioterapeutitkin ovat antaneet mallille kiitosta.
  • Kustannussäästöjä syntyy lääkäriresurssien järkevämmästä käytöstä ja potilaan nopeammasta hoitoon pääsystä. Fysioterapeutti ohjaa potilaan tarvittaessa lääkärin vastaanotolle.
  • Suoravastaanottokoulutuksen suorittaneella fysioterapeutilla tulee olla oikeus kirjoittaa lähete jatkofysioterapiaan sekä ohjata käyttämään reseptivapaita särky- ja tulehduskipulääkkeitä. Lisäksi hän voi tarvittaessa kirjoittaa 3-5 päivän sairausloman. Fysioterapeutin ohjauksella, tuella ja kotiohjeilla työ- ja toimintakyvyn palautuminen nopeutuu.
  • Jatkossa suoravastaanottoon erikoistuneita fysioterapeutteja löytyy kaikilta sektoreilta, mikä on välttämätöntä suunnitteilla olevan asiakkaan valinnanvapauden toteutumiseksi myös käytännössä.

 

LATAA PDF-versiona

Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry on valtakunnallinen, vuonna 1972 perustettu edunvalvontajärjestö, yhteistyöverkosto ja kouluttajaorganisaatio. Järjestöön kuuluu 830 eri puolilla Suomea sijaitsevaa yritystä. Valtaosa yrityksistä on pieniä, 1 – 3 hengen yrityksiä, jotka tarjoavat lähipalveluja kotikuntansa asukkaille, työllistävät ja maksavat veronsa Suomeen. Toimialan yritykset ovat jo vuosikymmenien ajan täydentäneet julkista terveydenhuoltoa tuottamalla lähipalveluna mm. vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja. Suurin osa kaikesta fysioterapiasta tuotetaan näissä yksityisissä fysioterapiakeskuksissa, joissa on tarjolla merkittävää alan erikoisosaamista kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.

www.fysi.fi

www.fysioterapia.info

www.facebook.com/fysiry

www.facebook.com/fysioterapia.info

 

_______________________________________________________________________

 

sote suomessa

Tiesitkö että
 
  • sosiaali- ja terveysalalla Suomessa toimii lähes 19 000 yritystä
  • ne työllistävät 67 490 ihmistä
  • yrityksistä vain 27 on suuria
  • yrityksistä 17 733 on mikroyrityksiä (työllistävät 1-9 henkilöä)
  • mikroyritysten osuus suomalaisista sote-yrityksistä on 95 %
  • pieniä yrityksiä on 783
  • keskisuuria yrityksiä on 118
  • sote_suomessa.pdf

    sote_suomessa.jpg

    _______________________________________________________________________

     

     

    tule kuntoon luennot 2017 kuva

     

    TULE kuntoon, seniori! -luentokiertueen syksyn aikataulu ja paikkakunnat ovat selvillä. Vuoden 2017  aikana luentoja järjestetään kaikkiaan 26 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

    Suomen Tuki- ja liikuntaelinliitto ry:n koordinoima, osallistujille maksuton luentokiertue on jatkoa suosituille Vastaisku Vaivoille -luennoille.

    Luennoilla käsitellään monipuolisesti ikääntyvien näkökulmasta tuki- ja liikuntaelinongelmia, kuten selkä-, niska- ja nivelvaivoja, osteoporoosia ja kaatumistapaturmia sekä tarjotaan tietoa ja tukea tuki- ja liikuntaelinterveydestä ja tule-vaivojen ennaltaehkäisystä sekä itsehoidosta. 

    Luennoitsijoina toimivat alan asiantuntijat ja luennoille osallistujat saavat mukaansa monipuolisen materiaalivihkon. Lisäksi paikallisyhdistykset ja -osastot ovat mukana aktiivisesti mukana käytännön järjestelyissä ja esittelemässä vertaistuki- ja toimintamahdollisuuksiaan.

    Katso tiedot luentopaikkakunnista. Luentoihin liittyvää asiaa löytyy myös TULE kuntoon, seniori! -Facebook-sivuilta.

    Luennoille ovat kaikki tervetulleita - TULE kuntoon seniori -luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia, joille ei tarvitse ilmoittautua erikseen.

    Luennot järjestetään Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n, Huoltoliitto ry:n, Invalidiliitto ry:n, Selkäliitto ry:n, Sjögrenin Syndrooma-yhdistys ry:nSuomen Luustoliitto ry:n,  Suomen Nivelyhdistys ry:n  ja näiden jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä ympäri Suomea Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuella.

    TERVETULOA MUKAAN!

    _______________________________________________________________________

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    - 31.3.2017 Mediatiedote -

    Sveitsissä fysioterapian professorina toimiva, ulkomailla koko fysioterapeutin työuransa ajan työskennellyt Hannu Luomajoki on sitä mieltä, että sote-uudistusta valmistelevassa Suomessa ollaan jo monessa asiassa matkalla oikeaan suuntaan. - Meillä on jo paikoin alettu toteuttaa järkevää työnjakoa, jossa tuki- ja liikuntaelinongelmaisten ensikontaktina on fysioterapeutti eikä lääkäri. Käytäntö on hyvin toimiva ja perusteltu ja se tulee ottaa käyttöön vielä laajemmin mm. siksi, että tules-ongelmat aiheuttavat koko Euroopan tasolla suurimmat kustannukset terveydenhuollossa.

    Luomajoki toteaa kansainvälisten satunnaistettujen tutkimusten tuoneen viime vuosina hyvin yhdensuuntaista viestiä siitä, miten tuki- ja liikuntaelinsairauksia kannattaa hoitaa.  - Evidenssi näyttää selkeästi, että tyypillisimmissä tules-vaivoissa – olipa kyseessä polvi, selkä tai olkapää - fysioterapialla saadaan yhtä hyvät tulokset kuin esimerkiksi leikkaamalla. Tutkimustulosten seurauksena on jo osin muutettu hoitosuosituksia, mutta tehtävää riittää edelleen.

    Luomajoki arvelee, että huono taloustilanne on saattanut viedä asiassa oikeaan suuntaan. - Tuki- ja liikuntaelinongelmissa päästään pitkälle neuvonnalla ja terapialla eikä kalliita lääketieteellisiä tutkimuksia tarvita kaikkien kohdalla ollenkaan. Fysioterapia on lisäksi hyvin kustannustehokasta – hoito on edullista ja vaikuttavaa. Samalla vältetään haittavaikutukset, jollaiset ovat aina mahdollisia ns. lääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä.

    Fysioterapian vaikuttavuus perustuu professori Hannu Luomajoen mukaan siihen, että ihmisen paranemisessa ja kuntoutumisessa on harvoin kyse pelkästään jonkin tietyn kudoslöydöksen tai rakenteen teknisestä korjaamisesta. – Tärkeää on kokonaisuus. Fysioterapiassa potilas motivoituu ja saa itselleen keinoja, joiden avulla hän selviytyy paremmin.

    Suomessa on jo menty fysioterapeuttien suoravastaanottojen ja mm. kipukoulutuksien myötä oikeaan suuntaan. - Fysioterapeutilla on osaamisensa puolesta hyvät mahdollisuudet auttaa ihmistä ymmärtämään omaa kipuaan, haastatella, selittää ja ohjata - antaa potilaalle ahaa-elämyksiä ja tukea kuntoutumisprosessia.

    - Monet potilaat motivoituvat siitä, että heille kerrotaan oman tuki- ja liikuntaelinongelman taustat ja mekanismit ja mitä kaikkea siihen liittyy. Haasteenammehan ovat kroonistuneet, pitkään kivuista kärsineet potilaat – heitä meidän tulee osata auttaa. Akuutit kivut sen sijaan paranevat usein spontaanisti, Hannu Luomajoki toteaa.

    Hannu Luomajoki on avausluennoijana Hämeenlinnan Aulangolla järjestettävässä Fysioterapia 2017 –tapahtumassa. Yli 300 fysioterapia- ja kuntoutusalan ammattilaista kokoontuu 31.3.-1.4.2017 koulutuspäiville, joiden teemana on yläraajojen ongelmien hoito ja kuntoutus. Fysioterapeutit ovat terveydenhuollon laillistettuja ammattihenkilöitä, joiden ydinosaamista on ihmisen liikkumis- ja toimintakyvyn tukeminen. Fysioterapia 2017 –tapahtuman OHJELMA

    Lue pdf-tiedostona

    Lue ePressi.comissa

    Lisätietoja:    

    Hannu Luomajoki, fysioterapian professori, hannu.luomajoki(at)zhaw.ch, 050 530 0183 (Suomi), 0041 79 4357871 (Sveitsi)
    Paula Sarias, puheenjohtaja, FYSI ry, paula.sarias(at)fysios.fi, 0400 687 243                                           
    Leila Salonen, toiminnanjohtaja, FYSI ry, leila.salonen(at)fysi.fi, 040 749 8706

    Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry on valtakunnallinen, vuonna 1972 perustettu edunvalvontajärjestö, yhteistyöverkosto ja kouluttajaorganisaatio. Järjestöön kuuluu 830 eri puolilla Suomea sijaitsevaa yritystä. Valtaosa yrityksistä on pieniä, 1 – 3 hengen yrityksiä, jotka tarjoavat lähipalveluja kotikuntansa asukkaille, työllistävät ja maksavat veronsa Suomeen. Toimialan yritykset ovat jo vuosikymmenien ajan täydentäneet julkista terveydenhuoltoa tuottamalla lähipalveluna mm. vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja. Suurin osa kaikesta fysioterapiasta tuotetaan näissä yksityisissä fysioterapiakeskuksissa, joissa on tarjolla merkittävää alan erikoisosaamista kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.

    www.fysi.fi

    www.fysioterapia.info

    _______________________________________________________________________

     

    - Tiedote 28.3.2017 -

    Tiedote. Julkaistu: 28.03.2017 klo 11:50
    Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry

    hiiri kuvaJulkisuudessa on esitetty sote-lainvalmistelussa olevaan asiakkaan valinnanvapauteen liittyviä huolenilmaisuja.  On arveltu, että potilastiedot eivät liiku, jos asiakkaan hoidossa on mukana useita eri sektoreita edustavia toimijoita. On esitetty myös epäily palveluketjujen toimivuudesta. Huoli on perusteeton, sillä jo tämän vuoden loppuun mennessä ehdoton valtaosa kaikista potilastiedoista vauvasta vaariin tallennetaan Kansalliseen Potilastiedon arkistoon (Kanta), joka kuuluu sähköisen reseptin ohella kansallisiin Kanta-palveluihin. 

    Koskaan aikaisemmin terveydenhuollon historiassa ei olla oltu tilanteessa, jossa kaikki henkilöä koskeva oleellinen terveystieto on ollut näin laajasti häntä hoitavien tahojen ja hänen itsensä hyödynnettävissä. Kansallinen Potilastiedon arkisto (Kanta) mahdollistaa nyt sen, että terveystieto seuraa potilasta yli sektorirajojen palveluntuottajalta toiselle riippumatta siitä, valitseeko hän julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin toimijan terveyspalveluidensa tuottajaksi. Näin Kanta mahdollistaa eri toimijoiden yhteistyön ja aina ajantasaiseen potilastietoon perustuvat palveluketjut ja on siten erinomainen väline uuteen sote-järjestelmään rakennettavalle asiakkaan valinnanvapaudelle.

    Kyse on meidän kaikkien kansalaisten edusta: terveydenhuollon asiakkaina voimme Omakanta-palvelun kautta milloin tahansa käydä itse katsomassa arkistoon tallennettuja terveystietojamme. Lisäksi meitä kulloinkin hoitavat tahot voivat – antamallamme suostumuksella – hyödyntää arkiston tietoja hoitotehtävässä. 

    Julkinen terveydenhuolto on asiakastietolain vaatimuksen mukaan tallentanut asiakkaidensa hoitoa koskevat tiedot Potilastiedon arkistoon (Kanta) jo yli vuoden ajan. Lain määräysten mukaisesti yksityisen terveydenhuollon liittymisprosessi on parhaillaan menossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kannustanut yrityksiä viipymättä liittymään Kantaan. Liittymisvelvoite koskee niitä toimijoita, joilla on käytössään sähköinen potilastietojärjestelmä – siis valtaosaa kaikista terveydenhuollon palveluntuottajista.

    Nyt valmisteilla oleva sote-ratkaisu on historiallisen suuri uudistus, joka ei olisi ollut mahdollinen ilman kehittynyttä tietoteknologiaa ja niitä kauaskantoisia poliittisia päätöksiä, joilla on mahdollistettu ensin kansalaisia palvelevan e-reseptin ja nyt sähköisen Potilastiedon arkiston laaja käyttöönotto.

    Kansallisen Kanta-arkiston seuraavassa vaiheessa arkistoon ryhdytään tallentamaan myös sosiaalipuolen tietoja. Sosiaalihuollon Kanta-palvelujen I vaiheen kehitystyö on käynnissä ja palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2018.

    Lue pdf-versiona

    Lue ePressi.comissa

    Lisätietoja:

    Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry
    Paula Sarias, puheenjohtaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 0400 687 243
    Leila Salonen, toiminnanjohtaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 749 8706

    Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry on valtakunnallinen, vuonna 1972 perustettu edunvalvontajärjestö, yhteistyöverkosto ja kouluttajaorganisaatio. Järjestöön kuuluu 830 eri puolilla Suomea sijaitsevaa yritystä. Valtaosa yrityksistä on pieniä, 1 – 3 hengen yrityksiä, jotka tarjoavat lähipalveluja kotikuntansa asukkaille, työllistävät ja maksavat veronsa Suomeen. Toimialan yritykset ovat jo vuosikymmenien ajan täydentäneet julkista terveydenhuoltoa tuottamalla lähipalveluna mm. vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja. Suurin osa kaikesta fysioterapiasta tuotetaan näissä yksityisissä fysioterapiakeskuksissa, joissa on tarjolla merkittävää alan erikoisosaamista kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.

    www.fysi.fi

    www.fysioterapia.info

    _______________________________________________________________________

     

     

    Fysioterapia2017 1000x120 ban

    - 24.3.2017 -

    Fysioterapia 2017 -tapahtuman yhteydessä järjestetään kaksi maksutonta yleisöluentoa ja kuntoutusalan messut, joille yleisöllä on vapaa pääsy.

    Messut ja yleisöluennot järjestetään Cumulus Resort Aulanko -hotellin Areena-alueella. Osoite on Aulangontie 93, 13210 Hämeenlinna.

    Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita messuille perjantaina 31.3. klo 17–20, jolloin ohjelmassa on ensin taikuri-lääkäri Martti Vannaksen avaus klo 17 ja sen jälkeen klo 18 fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kourin yleisöluento aiheesta Niskakivun hoitokeinot.

    Lauantaina 1.4. messut ovat avoinna yleisölle klo 9-13.30. Lauantain yleisöluento alkaa klo 12.30. Aiheena on Kiukuttelevan olkapään kuntoutus – miten? ja asiantuntijana fysioterapeutti OMT Jari Rautiainen.

    Messuilla ovat esillä fysioterapian ja kuntoutuksen uusimmat laitteet ja palvelut. Näytteilleasettajatjärjestävät osastoillaan demoja ja tietoiskuja ajankohtaisista aiheista. Messuilla myynnissä liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvää välineistöä.

    Fysioterapiaväki kokoontuu Aulangolle

    Fysioterapiaväki kokoontuu keväisille koulutuspäivilleen Aulangolle jo toisen kerran. Viime vuonna aiheena olivat alaraajat – nyt suurennuslasin alla ovat yläraajat. Fysioterapeutit ovat terveydenhuollon laillistettuja ammattihenkilöitä, joiden ydinosaamista on ihmisen liikkumis- ja toimintakyvyn tukeminen.

    - Suomessa toimii noin 3 500 fysioterapia- ja kuntoutusalan yritystä ja ammatinharjoittajaa, jotka huolehtivat ammattitaidostaan jatkuvasti kouluttautuen ja tuottavat fysioterapiaa ja kuntoutusta lähipalveluina kaikenikäisille kuntoutujille, kertoo tapahtuman järjestävän Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n toiminnanjohtaja Leila Salonen.

    – Sote-uudistuksessa tavoitteenamme on, että kuntoutuspalvelut ovat kansalaisten saavutettavissa ja vapaasti valittavissa entistä helpommin esimerkiksi maksuseteliä käyttäen. Jo nyt kansalaiset voivat hakeutua tuki- ja liikuntaelinongelmissa suoraan fysioterapeutille - nopea fysioterapeutin arvioon pääsy estää ongelmia monimutkaistumasta.

    FYSI ry avasi viime vuonna www.fysioterapia.info -sivuston. – Sivuston tarkoituksena on kertoa kansalaisille siitä, mitä kaikkea fysioterapia on ja miten fysioterapiaan pääsee. Sivustolta löytyy luotettavaa asiantuntijatietoa ja kuntoutujien kokemustarinoita.

    Fysioterapia 2017 messut 31.3 1.4.2017

    _______________________________________________________________________

     

     

    - TIEDOTE 21.3.2017 -

    Mielikuva sosiaali- ja terveyspalvelualan yrityskentästä kaipaa tarkennusta. Julkisessa sote-keskustelussa huomio on kiinnittynyt suuryrityksiin, joiden osuus sote-toimialan yrityskannasta on kuitenkin vain 0,2 %.

    Keskustelusta ovat pitkälti unohtuneet ne mikrokokoiset eli 1-9 henkilöä työllistävät sosiaali- ja terveyspalvelualan yritykset, joiden lukumäärä Suomessa on 17 749 ja prosenttiosuus peräti 95,2 % toimialan yrityskannasta (Tilastokeskus 2014). Kaikkiaan sosiaali- ja terveyspalveluja Suomessa tuottaa 18 653 yritystä.

    Kuntoutusalalla yli 1000 yritystä

    Pelkästään kuntoutusalalla toimii Suomessa pitkälti yli tuhat mikro- ja pk-kokoista yritystä ja lisäksi yli kaksi tuhatta ammatinharjoittajayrittäjää. Valtaosalla yrityksistä liikevaihto vaihtelee välillä 250.000 – 500.000 euroa. Monet niistä ovat toimineet jo vuosikymmenien ajan. Yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä paikkakunnillaan ja maksavat veronsa aina Suomeen.

    Eri puolilla maata – syrjäiset seudut mukaan lukien – toimivat mikro- ja pk-yritykset tuottavat suuren osan kansalaisten liikunta-, työ- ja toimintakykynsä säilyttämiseen tarvitsemista kuntoutuksen avopalveluista. Ne ovat vastanneet jo vuosikymmenien ajan myös vaikeavammaisille lähipalveluina tuotettavasta, Kelan järjestämästä vaativasta avokuntoutuksesta, jota ei tuoteta julkisella sektorilla lainkaan.

    Palveluketjut ovat hioutuneet toimiviksi ja tieto kulkee yli sektorirajojen. Tiedonkulusta tulee entistäkin vaivattomampaa, kun kansallisesta Potilastiedon arkistosta (Kanta) löytyvät jatkossa potilaan suostumuksella niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla syntyvät potilastiedot.

    Toimivan ja kustannustehokkaan sote-järjestelmän edellytyksenä on, että sote-päättäjät mieltävät yritysten jo nyt merkittävän panoksen palveluntuottajina ja pitävät huolta siitä, että toimialan tuhansilla pienillä palveluntuottajayrityksillä on mahdollisuudet olla mukana tarjoamassa palvelujaan uudessa sote-ajassa.

    Sote-uudistustyöllä ja valinnanvapauslainsäädännöllä on hyvät tavoitteet. Kuntoutusalan mikro- ja pk-yritykset ovat mielellään mukana kehittämässä toimivaa ja reilua valinnanvapausjärjestelmää.

     

    Lue PDF-versiona TÄSTÄ

    Lue epressitiedotteena

    Lisätietoja:

    Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry

    Paula Sarias, puheenjohtaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 0400 687 243

    Leila Salonen, toiminnanjohtaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 749 8706

                                                                                                                       

    Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry on valtakunnallinen, vuonna 1972 perustettu edunvalvontajärjestö, yhteistyöverkosto ja kouluttajaorganisaatio. Järjestöön kuuluu 830 eri puolilla Suomea sijaitsevaa yritystä. Valtaosa yrityksistä on pieniä, 1 – 3 hengen yrityksiä, jotka tarjoavat lähipalveluja kotikuntansa asukkaille, työllistävät ja maksavat veronsa Suomeen. Toimialan yritykset ovat jo vuosikymmenien ajan täydentäneet julkista terveydenhuoltoa tuottamalla lähipalveluna mm. vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja. Suurin osa kaikesta fysioterapiasta tuotetaan näissä yksityisissä fysioterapiakeskuksissa, joissa on tarjolla merkittävää alan erikoisosaamista kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.

    _______________________________________________________________________

    - 1.3.2017 -

    fysioterapia valinnanvapaudessa

    FYSI ry on lähettänyt sote-päättäjille kirjeen liittyen lausunnolla olevaan valinnanvapauslakiluonnokseen. Kirjeeseen on liitetty kaaviokuva, jonka avulla FYSI ry haluaa havainnollistaa fysioterapian paikkaa uudessa, soteen rakennettavassa asiakkaan valinnanvapausmallissa.

    Otteita kirjeestä:

    FYSI ry pitää tärkeänä sote-palveluihin suunniteltua asiakkaan valinnanvapautta. Jatkovalmistelussa on selvitettävä FYSI ry:n tunnistamat haasteet:

    - Sote-palvelutuotannon keskittyminen ainoastaan isoille toimijoille: Miten vältetään?

    - Asiakkaalle myönnettävän maksusetelin riittävyys hänen tarvitsemaansa palveluun: Kuka määrittää maksusetelin suuruuden? Miten varmistetaan asiakkaan pääsy oikeaan hoitoon oikeaan aikaan?

    - Maakunnan voimakas valta määrätä: Miten laaja sote-keskusten oma palvelutarjonta tulee olemaan? Jos keskuksista muodostuu ”täyden palvelun sote-tavarataloja”, jotka tarjoavat esimerkiksi fysioterapiaa, millaiseksi muodostuu mikroyritysten rooli: Pääsevätkö tarjoamaan palveluitaan?

    Lue koko kirje TÄSTÄ

    Katso kaaviokuva siitä, miten fysioterapia asettuu FYSI ry:n näkemyksen mukaan asiakkaan valinnanvapauteen jpg-versiona TÄSTÄ ja pdf-versiona TÄSTÄ

    _______________________________________________________________________

     

    harvinaiset sairaudet

    Harvinainen sairaus tai vamma koskettaa yli 300 000:tta suomalaista ja heidän läheisiään. Lisäksi on suuri määrä ihmisiä, joiden harvinaista sairautta ei vielä osata tunnistaa. Tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida, sillä monet joutuvat odottamaan diagnoosia vuosia, jopa vuosikymmeniä. Tutkimus antaa toivoa siitä, että lisää vastauksia löydetään vähitellen.

    ”Yliopistosairaaloihin perustetut harvinaisyksiköt ovat avainasemassa näiden ihmisten asioiden edistämisessä. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välille rakentuva yhteistyö on tärkeä askel kohti harvinaissairaan parempaa arkea”, kuvaa Harvinaiset-verkoston puheenjohtaja Hanna Eloranta harvinaissairaiden hoidon nykytilannetta Suomessa.

    Potilaiden rooli tutkimuksessa on muuttunut ja heitä kuullaan aiempaa paremmin:
    ”Harvinaissairaille ja potilasjärjestöihin kertyy kokemustietoa ja vahvaa asiantuntemusta, joka on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa karttuvan lääketieteellisen osaamisen rinnalla”, Eloranta painottaa.

    Tiedon etsimisen ja tuottamisen ei kuitenkaan pidä jäädä yksin sairastuneen vastuulle. Potilasjärjestöt edistävät harvinaissairaan kokonaisvaltaista hyvinvointia tarjoamalla tietoa, ohjausta, neuvontaa ja arjen tukea.

    Tutkimuksen mahdollisuudet ovat rajattomat

    Tutkimuksen tuloksena tunnistetaan maailmanlaajuisesti noin 250 uutta harvinaista sairautta tai niiden alamuotoa vuosittain. Lisääntyvä tieto tukee lääkäreitä oikean diagnoosin määrittelyssä ja parantaa harvinaissairaiden ymmärrystä sairaudestaan.

    Vaikka harvinaissairauksista on vähän tilastotietoa, tutkimus on merkittävää niille ihmisille, jotka vuosien odottelun jälkeen saavat oikean diagnoosin. HARSO ry:n varapuheenjohtaja Katri Asikainen muistuttaa:
    ”Harvinaissairaan kokemustieto täytyy huomioida niin hoitomuotoja valittaessa, niitä kehitettäessä kuin päätöksenteossa. Tieto lisää tutkimusta, tutkimus lisää tietoa: tiede tarvitsee tutkimuksen kohteeksi harvinaissairaita ja harvinaissairaille tutkimus on tärkeää. Sen avulla voidaan kehittää uusia hoitoja ja joissain tapauksissa löytää jopa parannuskeino.”

    Euroopassa harvinaissairauksien tutkimuksen rahoitusta on lisätty viime vuosikymmeninä. On tärkeää, että rahoitus on jatkossakin riittävä. Harvinaissairauksien tutkimus tarvitsee rajat ylittävää yhteistyötä sekä tutkimusaiheiston kattavuuden että sairauksien monimuotoisuuden vuoksi. Tutkimuksen mahdollisuudet ovat rajattomat, jos siihen annetaan edellytykset.

    Liity mukaan tekemään harvinaisuutta tutummaksi

    Harvinaisten sairauksien päivää vietetään maailmanlaajuisesti vuosittain helmikuun lopussa. Vuonna 2017 päivän teema on tutkimus. Jo kymmenettä kertaa järjestettävä kampanja muistuttaa harvinaissairauksien tutkimuksen tärkeydestä ja merkityksestä ihmisten elämään, hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

    Harvinaiset-verkosto ja HARSO ry järjestävät Harvinaisten sairauksien päivän tapahtumia kaikissa viidessä yliopistosairaalakaupungissa. Päivään voi osallistua myös somessa hashtagilla #Harvinaiset2017.

    Lisätietoja:
    Hanna Eloranta,
    Harvinaiset-verkoston puheenjohtaja, p. 050 371 5933, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
    Katri Asikainen, HARSO ry:n varapuheenjohtaja, p. 045 222 9120, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
    Kati Saari, Harvinaiset-verkoston suunnittelija, p. 040 542 2922, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

    Tietoa Harvinaisten sairauksien päivän tapahtumista osoitteessa www.harvinaiset.fi/HSP2017

    Suomen Reumaliitto ry:n tiedote Harvinaisten sairauksien päivänä 28.2.2017

    _______________________________________________________________________

     

    - Suomen Yrittäjien tiedote 23.1.2017 -

    Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä avoimemmat ja luottamuksellisemmat työnantajan ja työntekijöiden välit ovat. Pienissä yrityksissä tietoja myös välitetään avoimemmin ja työntekijät voivat vaikuttaa asioihinsa.

    Pienissä yrityksissä, joissa omistaja-yrittäjä osallistuu usein päivittäiseen työskentelyyn, työntekijöiden ja työnantajan jatkuva vuorovaikutus antaa myös työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa konkreettisiin työtehtävien järjestelyihin. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrista, johon vastasi yli tuhat yksityisen sektorin palkansaajaa. Suomen Yrittäjät eritteli vastaukset yrityskokoluokittain.

    Kyselyn perusteella vaikutusmahdollisuuksia töiden jakoon ja työtahtiin on enemmän pienemmissä yrityksissä.

    – Pienissä työyhteisöissä on tyypillisesti helpompi säädellä työtahtia kuin suuremmissa, joissa työajan ja siten työtahdin seuranta on yleensä tarkemmin organisoitua eikä siten välttämättä niin joustavaa, lainopillinen asiamies Albert Mäkelä avaa tuloksia.

    – Pienten yritysten työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työtahtiin johtuvat ainakin osittain pienestä työympäristöstä ja luontevasta tiedonkulusta, Mäkelä sanoo.

    Erityisesti pienissä yrityksissä työnantajan ja työntekijöiden välit ovat avoimet ja luottamukselliset. Pienissä yrityksissä tietoja myös välitetään avoimesti.

    – On ristiriitaista, että lainsäätäjä rajoittaa sopimusvapautta juuri niillä työpaikoilla, joissa luottamus on hyvä ja tieto kulkee. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä on keskimäärin viisi työntekijää, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

    – Yhteistoimintalain soveltamisella ei vastausten perusteella näyttäisi olevan positiivista vaikutusta tiedonkulkuun. Lakia on syytä uudistaa yhdessä muun työlainsäädännön kanssa, jotta säätely vastaisi tämän päivän työelämän todellisia tarpeita, Makkula huomauttaa.

    Yhteistoimintalakia sovelletaan niissä yrityksissä, joissa on vähintään 20 työntekijää.

    Makkulan mukaan Suomi tarvitsee kipeästi joustavampia työmarkkinoita, ja työpaikat laajempaa sopimusvapautta.

    – Erityisesti pienissä yrityksissä on hyvät edellytykset yhteiselle sopimiselle. Toivoa sopii, että barometrin tietoja hyödynnetään työmarkkinoiden sääntelyä kehitettäessä.   

    Näin tutkittiin

    Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrilla suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Barometri perustuu palkansaajien Barometri perustuu palkansaajien vastauksiin. Vuonna 2015 vastaajia oli 1113 yksityiseltä sektorilta. Tulokset voidaan yleistää koskemaan kaikkia palkansaajia.

    Pienyritykset Suomessa

    Pienten ja keskisuurten yritysten, eli alle 250 työntekijää työllistävien yritysten osuus kaikista yrityksistä on 99,8 prosenttia. Alle kymmenen henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus on 93,4 prosenttia. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus kaikista yrityksistä on pysynyt pitkään samalla tasolla.

    Lue koko Yrittäjä – hyvä työnantaja –raportti tästä

    _______________________________________________________________________

     

     

     

    berry 1238249 1920

    - 16.2.2017 -

  • Suomessa on jo olemassa tutkimusnäyttöä valinnanvapauden toimivuudesta merkittäviä terveyden ja toimintakyvyn haasteita omaavalla ihmisryhmällä.
  • Kelan avokuntoutukseen oikeutetut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat – entisellä termillä vaikeavammaiset – ovat saaneet valita vapaasti kuntoutuspalveluidensa tuottajan jo vuodesta 2011 alkaen.
  • Vuonna 2015 vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai 25.300 henkilöä. Vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa yleisin kuntoutus on yksilöllinen fysioterapia, jota sai lähes 15.000 henkilöä.
  • Tutkimus osoittaa, että vaikeavammaiset ihmiset paitsi osaavat, myös haluavat valita palvelunsa itse.
  • Vaikeavammaisilla, Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen oikeutetuilla ihmisillä on ollut oikeus valita itse avokuntoutuspalveluidensa tuottaja jo vuodesta 2011 saakka eli kuuden vuoden ajan.

    Heistä on tullut valinnanvapauden edelläkävijäryhmä, jota tutkimalla on saatu tutkimusfaktaa ja kokemustietoa siitä, miten terveyspalveluiden valinnanvapaus toimii elävässä elämässä.

    Kelan kyselytutkimuksessa kysyttiin satunnaisesti valituilta vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkailta valinnanvapaudesta. Yli 90 prosenttia vastaajista koki valinnanvapauden erittäin tärkeäksi, tärkeäksi tai melko tärkeäksi.

    Erityisen painavaa saatu tutkimustieto on siksi, että raportoijina ovat ihmiset, joilla on merkittäviä terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä haasteita. Julkisessa keskustelussa valinnanvapaudesta on usein kuultu väite siitä, että ihmiset eivät olisi kykeneviä valitsemaan itse terveys- ja sosiaalipalveluitaan. Vaikeavammaisten kuntoutuspalveluista saatu tutkittu fakta ei vahvista tätä näkemystä. Päinvastoin: Vaikeavammaisten vahva viesti on, että he sekä haluavat että kykenevät valitsemaan itse palvelunsa.

    Avopalvelut tuotetaan ja on tuotettu jo vuosikymmenien ajan tasapuoliseen kilpailutukseen perustuen eri puolilla maata sijaitsevissa, pääosin pienissä kuntoutusalan yrityksissä – julkinen sektori ei tuota vaikeavammaisten avokuntoutusta lainkaan. Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen oikeutetuilla henkilöillä on oikeus valita vapaasti palveluntuottajansa Kelan kilpailutuksessaan hyväksymistä palveluntuottajista, joilla on sopimus Kelan kanssa. Halutessaan he voivat vaihtaa palveluntuottajaa.

    Palvelun laatu on määritelty etukäteen Kelan laatimassa avoterapiastandardissa, johon yrittäjät sitoutuvat tarjousta antaessaan. Kela on luonut palveluiden laadun seurantaan ja varmistamiseen järjestelmän, joka kohtelee kaikkia vaativaan standardiin yltäviä, tarkoin auditoinnein seurattavia palveluntuottajia tasavertaisesti.

    Tutkimus kertoo, että kuntoutujat tekevät palveluntuottajan valinnan pääosin itsenäisesti tai yhdessä läheisten tai ystävien kanssa: 45 prosenttia vastaajista on valinnut fysioterapiapalveluidensa tuottajan itsenäisesti. Läheisten kanssa valinnan on tehnyt noin viidesosa vastaajista. Yhdessä julkisen tai yksityisen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa valinnan on tehnyt 14 prosenttia vastaajista ja yhdessä fysio- tai muun terapeutin kanssa 12 prosenttia. Kelan toimihenkilön kanssa valinnan on tehnyt noin 4 prosenttia vastaajista.

    Naiset pitävät valinnan mahdollisuutta tärkeämpänä kuin miehet ja koulutetummat tärkeämpänä kuin vähemmän koulutusta saaneet. Valinnanvapautta arvostavat sekä hyvän että huonon terveydentilan omaavat.

    Tutkimus osoittaa, että merkittäväkään vamman tai sairauden aiheuttama toimintakyvyn haitta ei poista ihmisen halua tai kykyä tehdä valintoja joko yksin tai yhdessä luottohenkilöiden kanssa. Päinvastoin: valinnanvapauden koetaan mahdollistavan juuri itselle omien kriteereiden pohjalta sopivan tuottajan valinnan.

    Tärkeimmiksi valintaan vaikuttaviksi tekijöiksi listattiin kuntoutuspalvelun tuottajan erikoisosaaminen, kuntoutujien omat käsitykset terapian laadusta ja vaikuttavuudesta sekä aikaisemmat kokemukset palveluntuottajista. Kuntoutujat ovat halutessaan voineet vaihtaa palveluntuottajaa laadullisten tekijöiden vuoksi. Valtaosa kuntoutujista saa fysioterapiaa vähintään kerran viikossa.

    Vaikeavammaisille ihmisille tarkoitetut avokuntoutuspalvelut ovat jo käytännössä toimiva esimerkki siitä, että asiakkaan valinnanvapaus on mahdollista sosiaali- ja terveyspalveluissa laajemminkin.

    Kelan kilpailutukseen ovat voineet tasavertaisesti osallistua niin pienet kuin suuret yritykset. Esimerkki osoittaa myös sen, että valinnanvapaus on mahdollista toteuttaa niin, että sosiaali- ja terveysalalla toimivat mikroyritykset pystyvät isompien tuottajien ohella tarjoamaan tasavertaisesti palvelujaan asiakkaiden valittaviksi. Tämä turvaa osaltaan lähipalveluiden säilymistä sekä hillitsee kokonaiskustannusten kasvua.

    Kanta-palvelut mahdollistavat tiedonkulun ja saumattomat hoitoketjut

    Valinnanvapauden on epäilty johtavan myös hoitoketjujen pirstoutumiseen, kun toimijatahoja on useita. Vaikeavammaisten avokuntoutusesimerkki osoittaa, että palvelukokonaisuudet toimivat, vaikka toimijatahoja on useita ja vaikka ne edustavat eri sektoreita.

    Tulevaisuudessa tiedonkulku vielä helpottuu entisestään, kun kansallisiin Kanta-palveluihin kuuluvasta Potilastiedon arkistosta löytyvät sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin tarjoamiin terveyspalveluihin – ja myöhemmin myös sosiaalipalveluihin – liittyvät potilastiedot, jotka ovat potilaan suostumuksella kaikkien häntä hoitavien tahojen hyödynnettävissä. Yksityisen terveydenhuollon liittymisprosessi on parhaillaan käynnissä.

    Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n jäsenyritykset ovat tehneet vuosikymmenien ajan yhteistyötä Kelan kanssa. Yhteistyö on ollut toimivaa ja edesauttanut vaikeavammaisten kuntoutuspalveluiden jatkuvaa kehittämistä.

    FYSI ry pitää tärkeänä sitä, että yhteisillä verovaroilla rakennettuja Kelan tietojärjestelmiä ja Kanta-palveluiden tarjoamaa erinomaista mahdollisuutta hyödynnetään täysimittaisesti uutta sote-ratkaisua tehtäessä.

    Tutkimus: 
     
    Lisätietoja:
    Paula Sarias, puheenjohtaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 0400 687 243
    Leila Salonen, toiminnanjohtaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 749 8706

    Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry on valtakunnallinen, vuonna 1972 perustettu edunvalvontajärjestö, yhteistyöverkosto ja kouluttajaorganisaatio. Järjestöön kuuluu 830 eri puolilla Suomea sijaitsevaa yritystä. Valtaosa yrityksistä on pieniä, 1 – 3 hengen yrityksiä, jotka tarjoavat lähipalveluja kotikuntansa asukkaille, työllistävät ja maksavat veronsa Suomeen. Toimialan yritykset ovat jo vuosikymmenien ajan täydentäneet julkista terveydenhuoltoa tuottamalla lähipalveluna mm. vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja. Suurin osa kaikesta fysioterapiasta tuotetaan näissä yksityisissä fysioterapiakeskuksissa, joissa on tarjolla merkittävää alan erikoisosaamista kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.

    Suomalaisia kuntoutusalan yrityksiä edustava Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry haluaa kiinnittää niin sote-päättäjien kuin kansalaisten ja median huomion siihen, että Suomessa on jo olemassa kokemus- ja tutkimusfaktaa valinnanvapauden toimivuudesta monenlaisia terveyshaasteita omaavalla ihmisryhmällä.

    Lue pdf-versiona

    _______________________________________________________________________

     

    - 30.1.2017 Kela -

    selkaydin

    Selkäydinvammaisten hyvää kuntoutuskäytäntöä koskevan suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa kuntoutujien palveluita koko maassa.

    Suositus sisältää perustietoa selkäydinvammoista ja selkäydinvammapotilaan kuntoutus- ja seurantajärjestelmistä, toimintakyvyn arvioinnista ja apuvälinepalveluista. Se käsittelee kuntoutussuunnitelman laatimista, lääkinnällisen kuntoutuksen ja terapian muotoja sekä ammatillisen kuntoutuksen perusteita.

    – Suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa valtakunnallisia kuntoutuskäytäntöjä sekä helpottaa kuntoutussuunnitelmien laatimista ja kuntoutuspäätösten tekemistä. Suositus tukee selkäydinvammojen Käypä hoito -suositusta, Kelan vastaava asiantuntijalääkäri Tiina Suomela-Markkanen kertoo.

    Yksilölliset tarpeet huomioitava

    Suosituksen mukaan kuntoutussuunnitelman tulee aina perustua kuntoutujan yksilölliseen tarpeeseen, terveydentilaan ja toimintakykyyn. Niiden perusteella päätetään kuntoutukselle konkreettiset tavoitteet, ja kuntoutuksen sisältö määräytyy niiden mukaan. Tavoitteet laaditaan kuntoutujan ja lääkärin tai moniammatillisen työryhmän yhteistyönä.

    Suositus korostaa, että kuntoutustarve on erilainen vastavammautuneilla kuin myöhemmässä vaiheessa. Tarve voi myös muuttua terveydentilan tai toimintakyvyn muutosten myötä.

    – Esittämämme kuntoutussuositukset ovat esimerkkejä. Kuntoutus tulee suunnitella jokaisen kuntoutujan kanssa yhdessä ja ottaa huomioon hänen yksilölliset tarpeensa ja tavoitteensa, sanoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vastuulääkäri Aki Vainionpää.

    Ammatillinen kuntoutus tulee kytkeä jo varhaisessa vaiheessa osaksi kuntoutussuunnitelmaa, ja se on ensisijaista työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.

    Suosituksen on laatinut Kelan, Vakuutuskuntoutus VKK:n, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin sekä Helsingin, Oulun ja Tampereen yliopistollisten sairaaloiden selkäydinvammayksiköiden moniammatillinen asiantuntijaryhmä.

    Kelan tiedote 30.1.2017

    Lisätietoja:
    vastaava asiantuntijalääkäri Tiina Suomela-Markkanen, Kela, puh. 0400 984 386, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

    suunnittelija Eija Haapala, Kela, puh. 040 539 1691, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
    vastuulääkäri Aki Vainionpää, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

    Julkaisu: Aki Vainionpää, Eija Ahoniemi, Eerika Koskinen, Heikki Numminen, Eija Väärälä, Juha-Matti Pesonen, Tiina Suomela-Markkanen, Eija Haapala, Katariina Kallio-Laine ja Riikka Peltonen. Selkäydinvammaisen hyvä kuntoutuskäytäntö. Helsinki: Kela, Työpapereita 112, 2017. ISSN 2323-9239 (pdf)

    _______________________________________________________________________

     

     

    - 24.1.2017 -

     

    Tampereen kaupunki järjestää yhteistyökumppaneineen perjantaina 10.2. klo 8-10 valinnanvapaustreffit paikkana TalentSpace, Finlayson, Satakunnankatu 18 A. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille.

     

    Tilaisuudessa esittäytyvä Pirkanmaan ELYkeskuksen Piiruhanke tarjoaa valinnanvapauskokeilusta kiinnostuneille palveluntuottajille mahdollisuuden maksuttomaan verkostomanagerointipalveluun yhteistyömuotojen suunnittelua varten.

     

    Ilmoittautumiset tilaisuuteen pe 3.2.2017 mennessä tällä lomakkeella 

    Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Tampereen kaupunki, 6Aika Avoin osallisuus ja asiakkuushanke sekä Pirkanmaan ELYkeskuksen Piiruhanke.

     
    Lisätietoja tilaisuudesta:
    projektisuunnittelija Outi Nokkonen, Tampereen kaupunki
    Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. , p. 040 639 7500
     
    Katso KUTSU (pdf)

    Tampereen kaupunki on mukana sosiaali- ja terveysministeriön Palvelut asiakaslähtöiseksi -kärkihankkeen valinnanvapauskokeilussa. Tampereella kokeilu koskee terveysasemapalveluja ja sosiaaliohjausta, ja se alkaa helmi-maaliskuussa 2017.

    Tampereella kokeiluun pääsevät postinumeroalueiden 33530 ja 33710 asukkaat. Näillä asuu yhteensä 22 700 tamperelaista.

    Lisätietoa valinnanvapauskokeilusta Tampereella: www.tampere.fi/valinnanvapaus

     

    _______________________________________________________________________

    - 24.1.2017 -

    Ma 13. helmikuuta kello 14–17
    Kuntatalon luentosali, Toinen linja 14, Helsinki

    Uusimaa kutsuu laajasti palvelujen tuottajia ja käyttäjiä edustavia tahoja vuoropuheluun Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelusta.

    Uudistuksen esivalmisteluvaihe on käynnistynyt joulukuun alussa ja se jatkuu kesäkuun loppuun asti. Esivalmistelussa luodaan edellytykset maakunnan toiminnan käynnistämiselle ja organisoitumiselle. Tämän jälkeen perustetaan väliaikaishallinto, joka valmistelee 1.1.2019 käynnistyvän uuden maakunnan toimintaa.

    Tilaisuus on suomenkielinen. Katso KUTSU ja OHJELMA

    Ilmoittautumiset 27.1. mennessä. Mukaan mahtuu 200 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.
    Ilmoittautumislinkki https://www.webropolsurveys.com/S/4C5E7E21CBF3186D.par

    _______________________________________________________________________

     

    - 24.1.2017 -

    – Kuntiin tarvitaan nyt entistäkin enemmän päättäjiä, jotka ovat yrittäjiä tai ainakin ymmärtävät yrittäjyyttä, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

    Kunnat ovat uuden edessä, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy uusien maakuntien tehtäväksi. Uudistus tarjoaa kunnille mahdollisuuden määrittää elinkeinopoliittinen rooli ja olla mukana luomassa yrittäjyyttä, työtä ja hyvinvointia.

    – Nyt kuntapäättäjiltä vaaditaan uutta ja ennakkoluulotonta yritysmyönteisyyttä. Elinkeinopolitiikka on kunnan elinvoiman kulmakivi ja yrittäjyys sen tekijä. Ilman yrityksiä ei ole työtä, palvelutarjontaa kuntalaisille eikä verotuloja kunnalle, Susanna Kallama sanoo.

    Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että kunnat saavat luvan erilaistua. Uudistumiselle on tärkeää, että kunnat saadaan irti hallintonäkökulmasta palvelemaan kuntalaisia ja yrityksiä.

    – Kunta on tulevaisuudessakin yrittäjän läheinen yhteistyökumppani. Sen tärkein tulolähde on tuloverosta maksettava kunnallisvero. Kunnan kannattaa siis vaikuttaa siihen, että kuntalaisilla on työtä, Kallama sanoo.

    – Tämä on vahvin mahdollinen syy panostaa elinkeinopolitiikkaan.

    Yrityspalvelut saatava yhdeltä luukulta

    Kallaman mukaan kunnan elinkeinopoliittisena tavoitteena tulisi olla sitouttaa yrittäjät ja yritykset kuntaan, pitää heistä huolta ja kannustaa kasvuun.

    – Jotta tämä onnistuu, kunnan pitää varmistaa, että yrityksille on tarjolla yrityspalveluita koko yrityksen elinkaarelle.

    Susanna KallamaKuntien elinkeinopoliittinen rooli ja sen merkitys muun muassa yritysten investointi- ja sijoittumispäätösten ohjaavana tekijänä on vahva, sillä yritysten menestys on riippuvainen toimintaympäristön tarjoamista mahdollisuuksista.

    Kallaman mukaan yrittäjille on tärkeää saada yrityspalvelut yhdeltä luukulta.

    – Kuntien yhteistyöllä esimerkiksi kehittämisyhtiöiden kautta voidaan koota resursseja ja osaamista hyvien elinvoimapalveluiden tuottamiseksi. Yritysneuvonta, kehittämispalvelut ja mahdolliset omat ja seudulliset kehittämishankkeet tulee olla helposti saatavilla. Yrityspalveluseteli on hyvä työkalu elinkeinopalvelujen tuottamisessa.

     

    – Nyt kuntapäättäjiltä vaaditaan uutta ja ennakkoluulotonta yritysmyönteisyyttä. Elinkeinopolitiikka on kunnan elinvoiman kulmakivi ja yrittäjyys sen tekijä, Susanna Kallama sanoo. Kuva: Jarkko Översti, Tosikuva Oy

    _______________________________________________________________________

     

    - 3.1.2017 -

    Saksan merkittävin lääkinnällisen kuntoutuksen ja ehkäisyn tapahtuma järjestetään 16.–18. maaliskuuta 2017 Leipzigissa. Therapie Leipzig -messuihin kuuluu alan näyttelyn ohella kongressikokonaisuus, johon osallistui viime kerralla 2850 ammattilaista (mm. fysio- ja toimintaterapeutteja, hierojia, lääkäreitä sekä kuntoutuksen ja ennaltaehkäisyn parissa toimivia ammattilaisia). Kongressin tarjonta koostui noin 200 seminaarista. Vuonna 2015 Leipzigiin saapui lähes 300 näytteilleasettajaa ja 15 300 kävijää 14 eri maasta.

    Lataa tapahtuman ESITE

    Tutustu tapahtuman laajaan ohjelmaan ja klikkaa itsellesi edullinen ennakkolippu messujen internetsivuilta www.therapie-leipzig.de<http://www.therapie-leipzig.de

    _______________________________________________________________________

     

    FYSI ry:n tiedote 23.12.2016

    Suomen hallitus on julkistanut linjauksensa siitä, miten suomalaiset saavat jatkossa valita sosiaali- ja terveyspalvelunsa.  Sote-uudistuksen ja siihen olennaisena osana liittyvän valinnanvapauden tavoitteina ovat palveluiden saatavuuden paraneminen, terveyserojen tasaantuminen ja kustannussäästöihin johtava resurssien käytön tehostaminen.

    FYSI ry on tyytyväinen 21.12.2016 julkistettuihin hallituksen linjauksiin, jotka osoittavat, että hallitus on lainvalmistelussaan kantanut huolta siitä, että myös pienillä sote-alan yrityksillä on uudessa sotessa mahdollisuus tarjota palveluitaan kansalaisille ja että kansalaisilla on oikeus ja mahdollisuus halutessaan valita myös pieni palveluntuottaja.

    Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry on tuonut koko sote-ratkaisun valmistelun ajan esiin näkemystään siitä, että soten tärkeät tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos ratkaisussa varmistetaan myös pienten yritysten mukanaolo palveluntarjoajina.

    Samanaikaisesti FYSI ry haluaa muistuttaa, että jatkovalmistelussa ratkaisevaa on linjausten käytännön toteutus. Huolenaiheena on mm. se, kuinka voimakkaita toimijoita suurista sote-keskuksista muodostuu ja kuinka laaja perustettavien sote-keskusten oma tuotanto tulee olemaan. 

    Jatkovalmistelussa onkin tärkeää arvioida jokaisen suunnitellun yksityiskohdan vaikutukset myös siitä näkökulmasta, mahdollistaako vai estääkö se tuhansien terveydenhuoltoalalla toimivien mikro- ja pk-yritysten mukanaolon palveluntuottajina.

    Tämä on erityisen tärkeää siksi, että Suomessa toimii lähes 19 000 sote-alan yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 64 000 ihmistä. Sote-yrityksistä peräti 95,2 % on 1-9 henkilöä työllistäviä, kotimaahan veronsa maksavia ja kuntiinsa elinvoimaa tuovia mikroyrityksiä. Tämä on usein unohtunut valinnanvapauskeskustelussa, jossa terveydenhuoltoalan yrityksiksi yleensä mielletään vain muutamat suuret, ylikansalliset toimijat.

    Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry katsoo, että nyt hahmottumassa olevasta suomalaisesta valinnanvapausmallista hyötyy ennen kaikkea kansalainen ja pitemmällä aikavälillä myös Suomen kansantalous – edellyttäen, että kaikenkokoisten toimijoiden mahdollisuudesta olla aidosti mukana tarjoamassa palveluitaan huolehditaan myös sote-linjausten käytännön toteutuksessa. Tämä takaa kansalaisille – myös haja-asutusalueilla – mahdollisuuden lähipalveluihin, vaikeuttaa yksityisten tai julkisten monopolien syntymistä ja mahdollistaa kustannuskehityksen, jossa mikään yksittäinen toimija ei pysty määräämään kansalaisille verovaroin tarjottavien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuskehitystä. 

    Lisätietoja:

     

    Paula Sarias, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n puheenjohtaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 0400 687 243

    Leila Salonen, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n toiminnanjohtaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 749 8706

     

                                                                                                                

    Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry on valtakunnallinen, vuonna 1972 perustettu edunvalvontajärjestö, yhteistyöverkosto ja kouluttajaorganisaatio. Järjestöön kuuluu 770 eri puolilla Suomea sijaitsevaa yritystä. Valtaosa yrityksistä on pieniä, 1 – 3 hengen yrityksiä, jotka tarjoavat lähipalveluja kotikuntansa asukkaille, työllistävät ja maksavat veronsa Suomeen. Toimialan yritykset ovat jo vuosikymmenien ajan täydentäneet julkista terveydenhuoltoa tuottamalla lähipalveluna mm. vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja. Suurin osa kaikesta fysioterapiasta tuotetaan näissä yksityisissä fysioterapiakeskuksissa, joissa on tarjolla merkittävää alan erikoisosaamista kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.

     

    _______________________________________________________________________

     

    - 20.12.2016 -

    naantalin kuntokeskus kanta

     

    Naantalin Kuntokeskus on toisena Fysin jäsenyrityksenä liittynyt Potilastiedon arkistoon (Kanta).  – Tämä on ollut työtä, valintoja ja muutoksia vaativa, mutta ei mitenkään mahdoton prosessi. Suuri apu meille perässä tuleville liittyjille on ollut Susanna Antikaisen Fysio Centerin tekemä pilottityö, toteaa fysioterapiayrittäjä Sanna Pennanen Naantalin Kuntokeskuksesta.

    Hän nostaa hattua yrityksensä henkilökunnalle, joka on pitkin matkaa ollut valmis ottamaan vastaan sen haasteen, jota liittyminen valtakunnalliseen tietojärjestelmään on eri vaiheissa merkinnyt. – Vaikka välillä on kuulunut vastaansanomistakin, kaikki ovat kuitenkin toimineet, niin kuin olemme yhdessä sopineet.

    – Olen itse johtajana vienyt prosessia eteenpäin juuri sen nuolikaavion mukaisesti, joka THL:n Kanta-materiaaleissa on suositeltu.

    Yhtenä tärkeimmistä askeleista Sanna Pennanen pitää vuosi sitten yrityksessä käyttöön otettua rakenteista kirjaamista, johon oli tärkeää saada mukaan kaikki yrityksen työntekijät ajatuksella, että tämä on se tapa, jolla jatkossa kirjataan. – Olen myös edellyttänyt, että kaikki työntekijät suorittavat Kanta.fi-sivustolla olevan verkkokoulun, josta he ovat saaneet myös todistuksen. Itse olen käynyt sekä Fysin että THL:n järjestämiä Kanta-koulutuksia, opiskellut asioita verkossa ja kysellyt lisää tarvittaessa.

    - Omavalvontasuunnitelman tekeminen ja sen ajan tasalla pitäminen ovat myös tärkeitä perusasioita, jotka valmistavat liittymiseen. Samoin tietoturva-asioiden kuntoon laittaminen, missä olen tehnyt yhteistyötä naapurissamme toimivan tietoturva-asiantuntijan kanssa, Sanna Pennanen kertoo.

    Varmennekorttien ja kortinlukijoiden hankinta olivat yksi osa prosessia. – Tämäkin asia on hyvin ohjeistettu Väestörekisterikeskuksen (VRK) sivuilla, ja tarvittaessa olen kysellyt puhelimitse neuvoa, miten toimia. Järjestelmätoimittajaltamme Diariumilta olen pitkin matkaa saanut neuvoa ja tukea.

    Sanna Pennanen arvelee, että eteen tulee vielä liittymisen jälkeenkin monta ihmeellistä asiaa. – Olen kuitenkin varma, että niistä selvitään. Nythän vasta alamme kirjata asioita Potilastiedon arkistoon uusien alkavien hoitojaksojen myötä. Yksi iso asia on asiakkaiden informoiminen uudesta systeemistä ja mm. siihen liittyvistä suostumuksista.

    Sanna Pennanen näkee yksityisen sektorin palveluntuottajien liittymisen Potilastiedon arkistoon hyvänä asiana. – Se tuo mukanaan parempaa tiedonkulkua asiakkaan hyväksi, kun meillä on mahdollisuus tutustua esimerkiksi postoperatiiviseen kuntoutukseen tulevan asiakkaan leikkauskertomukseen. eReseptihän pelittää jo hyvin – uskon niin käyvän myös Potilastiedon arkiston kohdalla.

    Sanna Pennanen korostaa, ettei mukaan lähtemistä kannata pelätä eikä pohtia liikaa. – Jos tarvittavat fasiliteetit ovat yrityksessä kunnossa, ei liittymisprosessia kannata enää lykätä. Prosessi vaatii työtä, mutta sujuu jo sutjakasti, FYSI ry:n hallituksen jäsen Sanna Pennanen kannustaa. Naantalin Kuntokeskus on mukana myös yksKantaan-tukiprojektissa, joka on perustettu  auttamaan yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajia Kanta-kehityksen kysymyksissä.

     

    _______________________________________________________________________

     

     

    - 20.12.2016 -

    70 prosenttia suomalaisista pitää valinnanvapautta sote-palveluissa tärkeänä. Enemmistö kansalaisista haluaa myös käyttää valinnanvapautta palvelukohtaisesti. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Tuhat suomalaista -tutkimuksesta.

    Tuhat suomalaista -tutkimuksessa kysyttiin, haluavatko suomalaiset saada kaikki valinnanvapauden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut samalta tuottajalta vai valita erikseen peruspalvelujensa ja muiden valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujensa tuottajan. Näitä palveluja voisi olla esimerkiksi fysioterapia, kotiin tuotavat hoivapalvelut, kaihileikkaus tai luomenpoisto. 54 prosenttia vastaajista ilmoitti haluavansa valita vapaasti valinnanvapauden piiriin kuuluvat lisäpalvelut eri tuottajilta.

    – Tulos antaa vahvan tuen valinnanvapausmallille, jossa asiakas saa valitsemastaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksesta käytetyimmät sote-palvelut ja valitsee muut valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut erikseen palvelu/asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin avulla, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

    Valinnanvapauden tärkeys vaihtelee hieman sukupuolen ja iän suhteen, mutta kaikissa ryhmissä selkeästi yli 60 prosenttia pitää valinnanvapautta tärkeänä. Erityisen tärkeäksi valinnanvapauden kokevat naiset sekä yli 55-vuotiaat.

    Asuinpaikka sen sijaan ei juurikaan vaikuta. Valinnanvapautta pitävät tärkeänä niin isoissa kaupungeissa kuin pienissä kunnissa asuvat. Runsas kolmannes vastaajista odottaa valinnanvapauden parantavan sote-palveluja.

    – Valinnanvapaudessa tehdään parhaillaan tärkeitä linjauksia. Ratkaisut on toteutettava niin, että valinnanvapaus toteutuu koko Suomessa, Pentikäinen sanoo.

    Näin tutkittiin

    • IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä osana IROResearch Oy:n valtakunnallista kuluttajapaneelia.
    • Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000.
    • Sote- ja valinnanvapauskysymykset tilasi Suomen Yrittäjät.
    • Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.
    • Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 2.–14.12.2016.
    • Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 prosenttiyksikköä.

    Linkki tutkimusraporttiin: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/tuhat_suomalaista_tutkimus.pdf

    Katso video: Näin toimii valinnanvapaus: https://www.youtube.com/watch?v=xW8WihrIaAM&feature=youtu.be

    _______________________________________________________________________

     

    - 20.12.2016 -

    FYSI ry:n omistaman osakeyhtiön, FYSI-Palvelut Oy:n toiminta uudistuu vuodenvaihteessa. Koska yhtiön tuottamien koulutusten määrä on viime vuosien aikana kasvanut merkittävästi, yhtiölle on nyt valittu kokoaikainen toimitusjohtaja ja vuokrattu isommat koulutustilat. FYSI ry:n toiminnanjohtajana edelleen jatkava  Leila Salonen on tähän saakka toiminut myös FYSI-Palvelut Oy:n toimitusjohtajana  toiminnanjohtajan tehtävien ohessa.

    katja tonteri

    Uusi toimitusjohtaja Katja Tonteri aloittaa tehtävässä 1.1.2017. Hän on koulutukseltaan fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri. Katja Tonteri on työskennellyt FYSI-Palvelut Oy:ssä koulutussuunnittelijana jo useita vuosia.

    FYSI-Palvelut Oy:n koulutustilat suurenevat vuodenvaihteessa, kun yhtiö muuttaa Fysin toimistotalon katutasossa sijaitseviin, koulutusten järjestämiseen paremmin soveltuviin tiloihin.  Uusiin tiloihin sijoitetaan myös yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa koostettava pysyvä näyttely, jossa koulutukseen osallistuvat pääsevät tutustumaan fysioterapian ja kuntoutuksen uusimpiin tuotteisiin ja palveluihin.

    FYSI-Palvelut Oy on FYSI ry:n omistama osakeyhtiö, joka tuottaa monipuolista ammatillista täydennyskoulutusta kuntoutusalan henkilöstölle, tuottaa alan näyttelyitä – mm. vuosittaisen Fysioterapia-tapahtuman yhteydessä järjestettäviä Fysi-messuja - sekä kustantaa Fysi-lehteä.

    FYSI-Palvelut Oy:n tuottamien koulutusten määrä on kasvanut viime vuosien aikana merkittävästi. Koulutuksiin osallistuu kuntoutusalan henkilöstöä niin yksityiseltä, julkiselta kuin kolmannelta sektorilta.

     

    _______________________________________________________________________

     

     

    - 20.12.2016 -

    Kelan fysioterapiamääräyslomake SV 3FM päivitetään 1.1.2017 alkaen. Katso malli lomakkeesta.

    Lomake on päivitetty vastaavan tyyppiseksi, kuin on hammaslääkärin määräys suuhygienistille. Määräyslomakkeelta on poistettu korvaamisessa käytettävät koodit. Hoidon antaja merkitsee selvityslomakkeelle (SV3FS) annetut hoidot Kelan koodeilla.

    Tieto lomakemuutoksesta on lähtenyt ohjelmistotoimittajille lokakuussa 2016.

    _______________________________________________________________________

    - 5.12.2016 -

    Sote-uudistus on edennyt vaiheeseen, jossa tehdään ratkaisevia linjauksia siitä, pystyvätkö mikro- ja pk-kokoiset sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykset itsenäisinä ja tasavertaisina tarjoamaan palvelujaan kansalaisille vai heikentyvätkö niiden toimintaedellytykset kohtalokkain seurauksin.

    FYSI ry pitää hyvänä ja kestävänä Suomen hallituksen 29.6.2016 tekemää valinnanvapauslinjausta, jonka mukaan erikokoisten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluja turvataan. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, on käytännön toteutuksessa äärimmäisen tärkeää arvioida jokaisen suunnitellun yksityiskohdan vaikutukset myös siitä näkökulmasta, mahdollistaako vai estääkö se tuhansien terveydenhuoltoalalla toimivien mikro- ja pk-yritysten mukanaolon palveluntuottajina.

    Sote-ratkaisulla tavoitellaan tehokkuutta ja säästöä. FYSI ry korostaa, että asiakkaiden valinnanvapauden ja monituottajamallin toteutuminen edellyttää ratkaisua, jossa myös mikro- ja pk-yrityksillä on mahdollisuus tuottaa palvelujaan asiakkaiden valittaviksi. Toiminnassaan ketterät mikro- ja pk-yritykset palvelevat lähellä kansalaisia sielläkin, missä isoilla ei ole intressiä. Näin ne osaltaan kaventavat terveyseroja, parantavat palvelujen yhdenvertaisuutta ja alueellista saatavuutta sekä hillitsevät kustannuksia.

    Julkisuudessa käytävässä valinnanvapauskeskustelussa mielletään terveydenhuoltoalan yrityksiksi ainoastaan suuret, ylikansalliset toimijat. Eri puolilla maata kansalaisille palveluja tuottavat pienyritykset eivät ylitä mediakynnystä eivätkä nouse keskusteluun, vaikka ne ovat merkittäviä työllistäjiä. Suomessa toimii lähes 19 000 sote-alan yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 64 000 ihmistä. Sote-yrityksistä peräti 95,2 % on 1-9 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Joukkoon sisältyy noin 14 000 yksinyrittäjää ja yli 3 000 alle 10 henkeä työllistävää yritystä. Monet näistä pienistä sote-alan yrityksistä tuottavat jo nyt menestyksekkäästi julkisesti rahoitettuja sote-palveluita, kuten Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.

    Miten käy sote-ratkaisun tavoitteiden, jos näiden kustannustehokkaiden, valmiin infrastruktuurin myös syrjäseuduille jo muodostavien mikro- ja pk-yritysten roolia ei käytännön linjauksia tehtäessä tunnisteta? Yksinomaan suuriin toimijoihin nojaaminen – olipa kyse julkisista tai yksityisistä – synnyttää tilanteen, jossa tulevien vuosien ja vuosikymmenien kustannuskehitys karkaa käsistä. Asiakkaan valinnanvapaus ei toimi ympäristössä, jossa todellista valittavaa ei ole. Samalla menetetään reilun kilpailun ja erikokoisten toimijoiden kustannuskehitystä hillitsevä vaikutus.

    Sote-ratkaisussa on estettävä vahingolliset, kustannusten kasvuun johtavat yksityiset ja julkiset monopolit. Myös palvelujen järjestäjä ja tuottaja on sote-ratkaisussa erotettava selkeästi toisistaan. Valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut on määriteltävä kansallisesti ja maakunnan vastuulla on huolehtia siitä, että valinnanvapaus toteutuu ja että alueella on riittävästi palveluntuottajia. Yksi keskeinen syy sote-kustannusten kasvuun nykyjärjestelmässä on ollut mahdollisuus kustannusten osaoptimointiin, koska järjestäjä ja tuottaja ovat olleet yhtä ja samaa organisaatiota.

    Kelan verovaroilla rakennettu osaaminen ja valmiit järjestelmät hyödynnettävä

    Kuntoutuksessa eri puolilla maata toimivien mikro- ja pk-yritysten rooli on erityisen selkeä. Esimerkiksi kaikkien Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien kuntoutujien avoterapiat tuotetaan näissä lähellä kuntoutujia toimivissa fysioterapia- ja kuntoutusyrityksissä. Julkinen sektori ei tuota Kelan vaikeavammaisten avokuntoutusta. Mistä ja minkälaisen matkan takaa vaikeavammaiset kansalaiset saavat jatkossa avokuntoutuksen palvelut, jos mikroyritysten olemassaolo vaarantuu esimerkiksi sote-ratkaisun vaiheistuksen tai asiakassetelien epätarkoituksenmukaisen rajauksen seurauksena?

    Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry korostaa, että Kela on luonut palveluiden kilpailutukseen ja laadun varmistamiseen erittäin tarkat toimintamallit ja tehokkaan auditointijärjestelmän. Nämä Kelaan kansalaisten verovaroilla rakennetut, toimivat käytännöt tulee hyödyntää sote-ratkaisun käytännön toteutuksessa.

    Kela on roolistaan johtuen joutunut ratkaisemaan jo vuosikymmenien ajan juuri niitä kysymyksiä, jotka tulevat eteen myös sote-ratkaisun jalkautuksessa. Tähänastisissa linjauksissa Kelaan kertynyt käytännön osaaminen ei ole noussut keskusteluihin, vaan asiaa seuraaville on muodostunut kuva, että pyörää yritetään keksiä uudelleen.

    Fysioterapeutin suoravastaanotto nopeuttaa hoitoon pääsyä ja säästää kustannuksia

    FYSI ry haluaa nostaa yhtenä todennetusti kustannusvaikuttavana toimintamallina fysioterapeuttien suoravastaanotot, jotka säästävät sekä kustannuksia että lääkäriresursseja. Sote-ratkaisussa on otettava valtakunnalliseen käyttöön kaikilta kiitosta saanut toimintamalli, jossa tuki- ja liikuntaelinvaivan vuoksi terveydenhuoltoon hakeutunut potilas ohjataan ensin suoravastaanottokoulutuksen suorittaneen fysioterapeutin vastaanotolle. Suoravastaanottotoiminnalla vähennetään tuki- ja liikuntaelinvaivojen, kuten selkävaivojen kroonistumista ja niihin liittyviä kustannuksia, jotka aiheutuvat mm. töistä poissaolosta, turhista kuvantamisista ja leikkaushoidoista sekä ennenaikaisista eläköitymisistä.

     

    Lataa FYSI ry:n mediatiedote pdf-versiona

     

    Lisätietoja:

    Paula Sarias, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n puheenjohtaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 0400 687 243
    Leila Salonen, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n toiminnanjohtaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 749 8706

     

    Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry on valtakunnallinen, vuonna 1972 perustettu edunvalvontajärjestö, yhteistyöverkosto ja kouluttajaorganisaatio. Järjestöön kuuluu 770 eri puolilla Suomea sijaitsevaa yritystä. Valtaosa yrityksistä on pieniä, 1 – 3 hengen yrityksiä, jotka tarjoavat lähipalveluja kotikuntansa asukkaille, työllistävät ja maksavat veronsa Suomeen. Toimialan yritykset ovat jo vuosikymmenien ajan täydentäneet julkista terveydenhuoltoa tuottamalla lähipalveluna mm. vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja. Suurin osa kaikesta fysioterapiasta tuotetaan näissä yksityisissä fysioterapiakeskuksissa, joissa on tarjolla merkittävää alan erikoisosaamista kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.

    _______________________________________________________________________

     

     

    - 31.10.206 -

    Tuula Mustonen Susanna Viinikka Kirsti Ketola nettiin

    Palkittu yrittäjäkolmikko juhlatunnelmissa. Vasemmalta Tuula Mustonen, Susanna Viinikka ja Kirsti Ketola. 

    Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry on nimennyt Tallinnassa järjestettävillä FYSI-Yrittäjäpäivillä Vuoden 2016 Fysioterapiayritykseksi reilun 16 000 asukkaan Kuusamossa monipuolisia fysioterapiapalveluja tuottavan Fysiokuusamo Oy:n. Tämä FYSI ry:n vuosittain jakama palkinto myönnetään yritykselle, joka on omalla toiminnallaan tehnyt työtä koko toimialan menestymisen eteen.

    Fysiokuusamo Oy on vuonna 1983 perustettu yksityinen fysioterapiakeskus, joka tuottaa palveluita Kuusamon kaupungin ja Posion kunnan alueella. Kahden naisen yrityksestä on kasvanut kymmenen fysioterapeuttia työllistävä yritys. Kaiken takana on innovatiivinen, osaava ja työhönsä sitoutunut henkilöstö. Hoitomenetelmät ja -välineet sekä tilat ovat nykyaikaiset ja monipuoliset.

    Fysiokuusamo on esimerkki yrityksestä, joka syntyi 34 vuotta sitten kasvavaan tarpeeseen: tuottamaan lapsille ja aikuisille lähipalveluina heidän tarvitsemaansa fysioterapiaa. Fysioterapiasta jopa 40 % toteutetaan asiakkaiden luokse kotikäynteinä.  Näin mahdollistetaan myös haja-asutusalueella asuvien ihmisten palvelujen saanti. Tämän johdosta fysioterapeutti voi ajaa päivän aikana työajoa jopa yli 200 km.

    Yritys tuottaa muun muassa vahvaa fysioterapian erityisosaamista edellyttävää, Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus on jo vuosikymmenien ajan toteutettu ja toteutetaan edelleen tarkkaan kilpailutukseen perustuen ainoastaan yksityisissä, pääosin pienissä fysioterapia-alan yrityksissä, toteavat palkitut yrittäjät Kirsti Ketola, Tuula Mustonen ja Susanna Viinikka.

    He korostavat, että esimerkiksi Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavat henkilöt ovat itse asiassa tiennäyttäjiä uuden sote-ajan kynnyksellä. Kelan vaativaa kuntoutusta saavilla henkilöillä on oikeus valita vapaasti palveluntuottajansa Kelan kilpailutuksessaan hyväksymistä palveluntuottajista, joilla on sopimus Kelan kanssa. Kyselytutkimuksen mukaan 90 % vaikeavammaisista pitää tätä oikeutta tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vuosittain Suomessa Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta myönnetään noin 15 000 henkilölle. Asiakkaat osaavat ja haluavat valita!

    Palkitut yrittäjät katsovat, että sote-uudistus onnistuu ja pääsee tärkeisiin tavoitteisiinsa vain, jos sen keskeinen elementti – asiakkaan valinnanvapaus – toteutetaan laajana ja niin, että myös pienet, lähellä ihmistä palveluja tuottavat yritykset pääsevät tarjoamaan palveluja jatkossakin. - Lähipalveluiden tuottamisessa ja ihmisten työ- ja toimintakyvyn turvaamisessa juuri me, fysioterapiayrittäjät Suomen jokaisessa kunnassa, olemme avainasemassa. Kustannustehokkaat työtavat, erikoisosaaminen ja palvelun joustavuus ovat valttimme.

    Fysiokuusamon toiminta perustuu asiakaslähtöisyyteen, ammattitaitoiseen henkilökuntaan sekä heidän haluunsa palvella ja kehittyä työssään. Keskipisteenä on ensimmäisestä toimintapäivästä lähtien ollut aina asiakas. Tämä asiakaslähtöinen toimintamalli kantaa yritystä edelleen. Yrittäjät korostavat, että kuntoutus on parhaimmillaan ihmisen tukemista ja hänen koko elämäntilanteensa kokonaisvaltaista huomioimista.

    - Nyt tehdään kansallisesti todella tärkeitä päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten palveluiden saantiin joka puolella Suomea. Päättäjille on vietävä tieto siitä, miten käytännön kentällä jo nykyisin toimitaan, toteaa Fysiokuusamo Oy:n toimitusjohtaja sekä Suomen Yrittäjien Hyvinvointipalvelujen valiokunnan puheenjohtaja Tuula Mustonen.

    FYSI ry:n yhteistyökumppanit Fennia ja Haikon Kartano olivat mukana palkitsemassa Vuoden 2016 Fysioterapiayritystä.

    Lue laajempia TAUSTAINFO  (pdf)

    Lisätietoja:

    Tuula Mustonen, toimitusjohtaja, Fysiokuusamo Oy, 0400 200403, tuula.mustonen(at)fysiokuusamo.fi
    Paula Sarias, puheenjohtaja, FYSI ry, 0400 687243, paula.sarias(at)fysios.fi
    Leila Salonen, toiminnanjohtaja, FYSI ry, 040 749 8706, leila.salonen(at)fysi.fi
     

    ___________________________________________________________